Tarkastelemme Business Finlandin koronahäiriörahoitusohjelman työmarkkinavaikutuksia. Hyödynnämme tutkimuksessa suomalaista yritys–työntekijä-aineistoa sekä ns. tuomari-instrumenttimuuttujatekniikkaa (”judge instrumental variables”) ja analysoimme tukien vaikutuksia yrityksiin ja toisaalta yritysten työntekijöihin. Tukiohjelma lisäsi palkkasummaa tuetuissa yrityksissä sekä pienensi työntekijöiden työttömyysriskiä. Tukien vaikutus työn tuottavuuteen tuetuissa yrityksissä oli negatiivinen. Työntekijätasolla tarkasteltuna tuki nosti tuetuissa yrityksissä työskennelleiden työntekijöiden vuosipalkkoja ja vähensi työttömyysriskiä. Toisaalta kuitenkin tuetuissa yrityksissä työskennelleet työntekijät olivat todennäköisemmin työllistettyinä alhaisemman tuottavuuden yrityksissä vielä pandemian jälkeenkin.
Katso myös Etla Working Paper nro 111 Jobs, Workers, and Firms: Dissecting the Labour Market Effects of Finland’s COVID-19 Subsidy Program.
This paper examines the labour market impacts of Finland’s initial COVID-19 subsidy program, designed to mitigate the economic fallout of the pandemic. Utilising a novel and comprehensive dataset and a judge-leniency instrumental variables design, we analyse the effects of these subsidies at both the firm and worker levels. Our findings reveal nuanced effects: the program increased the wage sum in the treated firms and decreased the risk of unemployment. On the other hand, the subsidies reduced labour productivity in treated firms, potentially hindering creative destruction. At the worker level, subsidised employees fared better in subsequent years than their non-subsidised counterparts, with slight increases in annual salaries and a higher likelihood of being employed. However, these workers were more likely to be employed in lower-productivity firms.
See also Etla Working Paper No 111 Jobs, Workers, and Firms: Dissecting the Labour Market Effects of Finland’s COVID-19 Subsidy Program.
