Mikä on suomalaisten rooli globaalisti hajautuneissa arvoketjuissa?
Missä arvo syntyy ja mihin vauraus siten jää nykymaailmassa?
Bruttoarvopohjaiset ulkomaankauppatilastot johtavat harhaan. Vaikkapa matkapuhelimen tapauksessa kiinalaisen kokoonpanon osuus koko ketjun arvonlisäyksestä on pari prosenttia; loppu jää pääosin kehittyneisiin maihin korvauksena muun muassa kehittämisestä, tuotemerkeistä ja liikkeenjohdosta.
Kiina ja Intia haluavat kasvavan osan myös tietointensiivisistä tehtävistä. Jos koulutustason nousu vaikuttaa kuten Euroopassa aikoinaan, niistä tulee maailman suurimmat taloudet. Alkanut vuosisata on Aasian.
Tuottavuuskasvu on siirtymässä kolmanteen aaltoon. Ihmiset siirtyvät joustavasti työtehtävästä toiseen organisaatioiden sisällä ja niiden välillä. Tarvitaan liikkuvuutta ja samalla turvaa epävarmuuden varalle.
Suomen menestys liittyy osin yritystemme kykyyn lisätä teollisuustuotteidensa palvelusisältöä. Enää kymmenesosa Suomessa tehtävästä työstä on suoraan valmistusta; Suomi on siis jo 90 prosenttisesti palvelutalous
