Masennuslääkkeiden käyttö ja sairaalakäyntien määrä vähenevät vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen, havaitsivat eläkkeelle siirtymisen terveysvaikutuksia selvittäneet tutkijat.
Masennuslääkkeiden käytön todennäköisyys väheni eläkkeelle siirtymisen jälkeen merkittävästi lähes kaikissa ammatti- ja tuloryhmissä. Naisilla muutos oli suurempi, ja se koski sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä, miehillä työntekijöitä ja maatalousyrittäjiä.
Tilastoista ei löydy selitystä masennuslääkkeiden tarpeen vähenemiselle, mutta tutkijat päätyivät taustakeskustelujen perusteella arvioimaan, että masennuslääkkeitä käytetään työkyvyn ylläpitoon, esimerkiksi unilääkkeinä.
Vanhuuseläkkeelle pääseminen vähensi myös fyysisten terveysongelmien vuoksi tehtyjä sairaalakäyntejä. Sydän- ja verisuonitautien vuoksi tehdyt sairaalakäynnit vähenivät eläkkeelle siirtymisen jälkeen eniten maanviljelijämiehillä. Toisaalta sekä toimihenkilöt että naistyöntekijät vähensivät tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi tehtyjä sairaalakäyntejään. Käyntien taustoista ei ole tarkempaa tietoa, mutta ne voisivat johtua esimerkiksi tapaturmista työssä ja työmatkoilla.
Tilastollisilla menetelmillä toteutetun tutkimuksen tekivät Etlan tutkijat Tarmo Valkonen ja Tero Kuusi sekä Helsingin yliopiston tutkija Pekka Martikainen. Tutkimus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa PROMEQ-hankekokonaisuutta, joka etsii vaikuttavia keinoja eriarvon vähentämiseen ja tuottaa päättäjille uutta tietoa terveys- ja hyvinvointierojen yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista tekijöistä ja niiden keskinäisistä mekanismeista.
Kun työuria ollaan pidentämässä, on tärkeää tietää, millaisia terveysvaikutuksia myöhäisemmällä eläkkeelle siirtymisellä olisi, ja ovatko vaikutukset erilaiset eri sosioekonomisissa ryhmissä.
Tutkimustulokset osoittavat, että vanhuuseläkkeelle siirtyminen hieman edistää terveyttä. Vastaavasti kolikon kääntöpuoli on, että työurien pidentäminen voi olla terveydelle jonkin verran haitallista. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että työuran loppuvaiheessa toteutetuilla työtehtävien ja työaikojen joustoilla saataisiin samansuuntaisia terveyttä edistäviä vaikutuksia kuin pidättäytymällä eläkeiän korotuksista, mutta niiden vaikutuksia pitäisi tutkia erikseen.
Politiikkasuosituksen tekstin löydät PROMEQ-verkkosivuilta
Lisätietoja: Tarmo Valkonen, puh. 050 329 6014, tarmo.valkonen@etla.fi
Kuva: Juuso Heinonen/ETLA
