Siirtymän aikana tarvitaan monipuolisesti sekä korkeamman koulutuksen että matalamman koulutuksen osaamista, mutta vihreän siirtymän vaikutukset kokonaistyöllisyyteen jäävät suhteellisen pieniksi. Tämä ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Vain pieni osa työpaikoista on suoraan ”vihreitä työpaikkoja” tai korkeiden päästöjen työpaikkoja. Siirtymäajan työllisyysvaikutukset ovat yleisesti ottaen positiivisia, vaikka myös työpaikkojen katoamista tapahtuu, erityisesti fossiilitalouden aloilla. Valtaosalle työllisistä vihreä siirtymä näkyy vain pieninä työnkuvan muutoksina. Työllisyyden odotetaan kasvavan siirtymävaiheessa erityisesti rakentamisen, teollisuuden, kaupan ja palveluiden alalla.
Vihreän siirtymän tavoitteiden toteutuminen edellyttää koko talouden kattavia, mutta erityisesti energiantuotantoon kohdistuvia suuria muutoksia. Siirtymän odotetaan aiheuttavan merkittäviä paineita työmarkkinoille niin osaamisen kuin ammattirakenteen näkökulmasta.
Verrattuna aikaisempiin talouden rakenteiden ja työmarkkinoiden suuriin mullistuksiin vihreän siirtymän kokonaisvaikutukset työllisyyteen jäävät kuitenkin suhteellisen pieniksi. Tämä ilmenee aiemmin toukokuussa julkaistusta Demos Helsingin, Etlan, SYKE:n ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta “Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet VISIOS (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:31)”. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten vihreä siirtymä vaikuttaa ammattirakenteeseen ja osaamistarpeeseen ja kuinka siirtymään voidaan vastata. Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Vihreän siirtymän vähäiset vaikutukset työllisyyteen selittyvät sillä, että vain pieni osa työpaikoista on joko suoraan vihreitä tai korkeiden päästöjen työpaikkoja. Suurin osa työpaikoista on pikemminkin neutraaleja eli sijoittuu kahden edellä mainitun välimaastoon. Olemassa olevan osaamisen soveltuvuus siirtymässä syntyviin työtehtäviin sujuvoittaakin nykyisen työvoiman siirtymistä uusiin vihreisiin työtehtäviin.
Työllisyyden odotetaan kasvavan siirtymävaiheessa erityisesti rakentamisen, mutta myös teollisuuden, kaupan ja palveluiden alalla, toteaa tutkimuksesta Etlassa vastannut tutkija Olli-Pekka Kuusela.
– Siirtymäajan työllisyysvaikutukset ovat yleisesti ottaen positiivisia, vaikkakin myös työpaikkojen katoamista tapahtuu erityisesti fossiilitalouden aloilla. Työllisyys kasvaa kiertotalouden myötä myös vesi- ja jätehuollon aloilla. Paljon riippuu tietysti automaation kehityksestä ja kannattavuudesta. Vihreän siirtymän panostukset hyödyttävät kuitenkin laajasti kaikkien työvoimaluokkien työllisyyttä, Kuusela sanoo.
Tärkeässä roolissa siirtymän aikana ovat teknilliset ja luonnontieteelliset taidot sekä prosessien johtaminen ja valvonta. Erityisesti näitä taitoja tarvitaan siirtymän kannalta tärkeillä aloilla energiantuotannossa ja -jakelussa, teollisuusprosesseissa ja kiertotalouden ratkaisujen kehittämisessä ja suunnittelussa.
Täysin uudet vihreät ammatit vaativat yleensä enemmän koulutusta, työkokemusta ja työssä tapahtuvaa oppimista kuin vastaavan tyyppiset ei-vihreät työtehtävät.
Siirtymän vaikutuksia työmarkkinoihin voidaan tutkijoiden mukaan helpottaa tarjoamalla kohdennettua muunto- ja täydennyskoulutusta niille aloille, joissa työpaikat vähenevät eikä uusia synny. Yksi tärkeä siirtymän mahdollistaja olisi myös oppisopimuskoulutuksen merkityksen lisääminen.
– On kuitenkin hyvä huomioida, että valtaosalle työvoimasta vihreän siirtymän vaikutukset näkyvät lähinnä pieninä muutoksina työnkuvassa, Etlan Kuusela huomauttaa.
