Erilaisten koulutusvalintojen vuoksi miehet ja naiset sijoittuvat eri tehtäviin jo heti työuransa alussa. Työurat alkavat eriytyä toisistaan siis jo ennen työmarkkinoille tuloa. Naiset sijoittuvat alhaisemmille hierarkiatasoille heti työuran alussa ja heidän palkkansa on miehiä alhaisempi. Koulutustasossa miesten ja naisten välillä ei ole suuria eroja, mutta erot ovat suuria eri koulutusalojen välillä.
Miesten ja naisten työurat alkavat eriytyä jo ennen työmarkkinoille tuloa, kirjoittaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen sosiaali- ja terveysministeriölle tehdyssä raportissa ”Naisten ja miesten työuraerot Suomen teollisuuden kuukausipalkkaisella henkilöstöllä 2002–2020” (sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:23). Toukokuussa julkaistussa raportissa on selvitetty sukupuolten työuraeroja ja niiden yhteyttä miesten ja naisten palkkaeroon Suomen teollisuudessa. Tutkimuksesta on vastannut Tilastokeskuksen erikoistutkija Pekka Laine ja Etlan Antti Kauhanen on laatinut tutkimuksen kirjallisuuskatsauksen ja toiminut tieteellisen ohjauksen asiantuntijana.
Taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella koulutusvalinnat, jotka ohjaavat ja ennustavat naisten ja miesten työuraa, eroavat sukupuolten välillä. Erilaisten koulutusvalintojen vuoksi miehet ja naiset sijoittuvat eri tehtäviin jo heti työuransa alussa. Koulutustasossa miesten ja naisten välillä ei ole suuria eroja, mutta koulutusalojen välillä erot ovat vastaavasti suuria. Naiset myös sijoittuvat alhaisemmille hierarkiatasoille heti työuran alussa ja heidän palkkansa on noin 6 prosenttia alhaisempi kuin miesten vastaavalla hierarkiatasolla.
– Tutkimuksien mukaan miehet ja naiset sijoittuvat eri tehtäviin jo heti työuran alussa, ja erot myöhemmässä urakehityksessä kasvattavat sukupuolieroa työmarkkinoilla entisestään. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että miehet ylenevät naisia useammin. Sukupuolten välinen palkkaero saa siis alkunsa jo heti työuran alussa ja kasvaa työuran pidentyessä entisestään, Etlan Antti Kauhanen toteaa.
Aiemmissa tutkimuksissa on tutkittu paljon työuraerojen taustalla vaikuttavia tekijöitä, kuten esimerkiksi koulutusvalintoja. Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin osoittanut, että tekijöistä nimenomaan sosiaaliset normit ovat ratkaisevassa osassa sukupuolierojen taustalla niin työurien kuin ansioiden osalta. Esimerkiksi ensimmäisen lapsen syntymä vaikuttaa merkittävällä tavalla naisten työuraan ja ansioihin, kun taas miehillä vastaavaa vaikutusta ei ole.
Etlan Kauhanen sanoo, että tutkimusten perusteella on valitettavasti vaikea tehdä selkeitä politiikkasuosituksia. Monien työuriin vaikuttavien tekijöiden syy-yhteyttä on vaikea arvioida ja usein nämä osatekijät vielä liittyvät toisiinsa.
– Hyvin vähän on vielä tutkimusta myös itse politiikkatoimenpiteistä, jotka tähtäävät sukupuolierojen kaventamiseen. Meidän olisi erityisen tärkeää tutkia, miten voisimme vaikuttaa sosiaalisiin normeihin, kuten siihen, miksi tytöt valitsevat eri koulutuksen ja alan kuin pojat, Kauhanen sanoo.
Raportti on osa Työurat ja ammattisegregaatio sukupuolten palkkaeron taustalla -tutkimushanketta, joka kuuluu osana samapalkkaisuusohjelmaan 2020–2023. Tutkimuksen on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö ja sen on toteuttanut Tilastokeskus.
