Pohjoismaat selvisivät koronakriisistä muita paremmin – syy ei kuitenkaan ole digitalisaatiossa, vaikka niin usein väitetään

Pohjoismaat selvisivät koronakriisistä kohtuullisen pienin bkt-pudotuksin, mitä on usein perusteltu maiden korkealla digitalisaatioasteella. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan digitalisaatiota ratkaisevampi tekijä yritysten kriisiajan kehityksessä on kuitenkin ollut yritysten toimiala. Pohjoismaiden muita parempi kriisinkestävyys saattaakin johtua siitä, että talouksien rakenne oli suotuisampi verrattuna palveluvaltaisiin maihin, joissa bruttokansantuotteen pudotus oli suurempi.

Kaikki Pohjoismaat selvisivät verrattain pienin taloudellisin seurauksin koronapandemiasta, sillä niiden bruttokansantuotteen pudotus oli EU-alueen pienimpiä. Usein on väitetty, että syy matalaan pudotukseen piilee Pohjoismaiden korkeassa digitalisaatioasteessa. Korkean digitalisaation ajateltiin mahdollistavan sen, että talous pyöri pandemiassakin etätyön, verkkokaupan ja videokokousten ansiosta.

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan korkea digitalisaation aste ei kuitenkaan suojannut suomalaisyrityksiä koronakriisin aiheuttamalta shokilta. Lisäsikö digitalisaatio iskunkestävyyttä korona-aikana? (Etla Muistio 119)” selvitti, menestyivätkö digitaalista liiketoimintaa enemmän harjoittavat yritykset kriisissä muita paremmin. Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkijat Otto Kässi, Johannes Hirvonen ja Mika Pajarinen sekä tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Yrityksen toimiala nähtiin tutkimuksessa digitalisaatioastetta tärkeämpänä selittävänä tekijänä siinä, miten yritysten liiketoiminta kehittyi korona-aikana. Logistiikka- sekä hotelli- ja ravintola-alat kärsivät eniten koronashokista – niiden digitalisaation asteesta riippumatta. Sen sijaan rakentamisen, kaupan sekä erilaisten liike-elämän palvelujen parissa toimivien yritysten liiketoiminta kehittyi vahvasti myös korona-aikana.

Tulokset herättävät tutkijoiden mukaan vahvan epäilyksen siitä, että digitalisaatioasteen ja bkt:n muutoksen välinen yhteys selittyykin todennäköisesti eri maiden toimialarakenteella eikä suoraan digitaalisella valmiudella.

‒ Pohjoismaiden parempi menestys voi johtua yksinkertaisesti siitä, että koronakriisissä Pohjoismaiden talouksien rakenne oli suotuisampi kuin monilla palveluvaltaisemmilla mailla. Aiemmat digi-investoinnit saattoivat myös edesauttaa vastustuskykyisemmän toimialarakenteen muodostumisessa. Toisaalta on kuitenkin hyvä huomioida, että vaikka Pohjoismaiden digitaaliset investoinnit olisivat olleet vähäisempiä, niiden palvelu- ja turismisektori tuskin olisivat merkittävästi suurempia, pohtii Etlan tutkija Otto Kässi.

Tutkimuksessa ei havaittu myöskään eroja palvelu- ja teollisuusyritysten välillä siinä, miten digitalisaatio lisäsi yritysten iskunkestävyyttä. Korkean etätyövalmiuden omaavien yritysten ei havaittu hyötyneen digitalisaatiosta enempää kuin matalan etätyövalmiuden yritykset.