Julkisten talouksien velkaantuminen ei ole vähentynyt Suomessa ja EU:ssa finanssipoliittisista säännöistä huolimatta. Säännöt ovat joustaneet erityisesti koronakriisissä. Myös Suomen hallituksen kesken hallituskauden päättämä menokehyksen korotus herättää kysymyksen, onko järjestelmä edelleen uskottava. Sääntökehikon uudelleenarviointi onkin tarpeen. Etlassa alkaa syksyllä uusi tutkimushanke, joka selvittää Suomen kehysjärjestelmän kehitystarpeita ja miten niihin voitaisiin vastata. Hanketta rahoittaa valtioneuvoston kanslia.
Suomen julkisen talouden menokehitystä ja tasapainoa ohjaa hallitusten vapaaehtoisesti käyttöönottama valtion budjettitaloutta koskeva kehysjärjestelmä sekä EU-maiden julkista taloutta ohjaava säännöstö. Koronakriisissä Euroopan unioni otti käyttöön yleisen poikkeuslausekkeen, jonka perusteella finanssipoliittiset säännöt eivät rajoittaneet jäsenmaiden reagoimista kriisin välittömään hoitoon. Myös kotimaiset säännöt ovat joustaneet Marinin hallituksen kesken hallituskauden päättämän menokehyksen korotuksen seurauksena.
Syksyllä 2022 Etlassa alkava tutkimushanke ”Julkisen talouden kehysjärjestelmän toiminta ja kehittämistarpeet” pureutuu erityisesti Suomen kehysjärjestelmään. Hanke selvittää, millaisia kehitystarpeita järjestelmässä on ja millaisin konkreettisin toimin niihin voitaisiin vastata. Vuonna 2023 päättyvää hanketta rahoittaa valtioneuvoston kanslia.
Velkaantuminen ei finanssipolitiikan säännöistä huolimatta ole vähentynyt EU:ssa nousukausilla eikä riittäviä taloudellisia puskureita ole luotu laskukausia varten. Nykysääntöjen voikin siksi sanoa epäonnistuneen tehtävässään, sanoo hankkeesta vastaava Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
‒ Olemme Etlassa tarkastelleet Suomen ja EU:n finanssipolitiikan sääntöjä ja kehysmenettelyä parissakin tutkimuksessa ja havainneet monia ongelmakohtia, jotka kyseenalaistavat koko järjestelmän uskottavuuden. Hanke on Etlalle hyvin keskeinen, sillä kehitystarpeiden lisäksi haemme konkreettisia toimia, joilla järjestelmää voitaisiin kehittää sekä tarkastelemme, millaisia vastaavia järjestelmiä verrokkimaissa on, Kuusi toteaa.
Kuusen mukaan julkisten talouksien velkakehitys tulee taittaa, jotta Suomella ja Euroopan mailla on varaa harjoittaa aktiivista suhdannepolitiikkaa ja kriisien hoitoa tulevaisuudessakin. Finanssipolitiikan sääntökehikko tukee tätä tavoitetta.
Hanke toteutetaan Etlan ja professoreiden Vesa Vihriälä (Helsingin yliopisto) ja Iain Begg (LSE) yhteishankkeena. Hankkeen tutkimustyöstä vastaa Etla. Etlasta hankkeeseen osallistuu Tero Kuusen lisäksi Tarmo Valkonen, Olli Ropponen, Päivi Puonti ja Olli-Pekka Kuusela.
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi
Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen
Tutkimuspäällikkö Olli Ropponen
VTT Päivi Puonti. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Tutkija Olli-Pekka Kuusela
Tuottavuutta edistävät politiikkatoimet ja yrityssektorin dynamiikka -hankkeessa tarkastellaan eri politiikkalohkojen toimien vaikutusta tuottavuuteen. Erityisesti pyritään ymmärtämään paremmin tuottavuusvaikutuksia sellaisilla politiikkalohkoilla, jotka ovat tulevaisuusnäkökulmasta keskeisiä. Hankkeessa tarkastellaan esimerkiksi CO2-päästöjen supistamisen vaikutusta tehdasteollisuuden tuottavuuskehitykseen ja digitalisaation ja tuottavuuden välistä yhteyttä. Hanke toteutetaan yhdessä Työn ja talouden tutkimus LABORE:n kanssa, joka koordinoi hanketta. Etlassa hanketta vetää tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen.
Ulkomaisten investointien vaikutus kriittiseen aineettomaan omaisuuteen (Etlatieto) -hanke hahmottelee, miten strateginen/kriittinen aineeton pääoma voidaan määritellä ja mikä vaikutus on ulkomaisilla investoinneilla. Lisäksi tarkastellaan, miten politiikkatoimilla voidaan ehkäistä epätoivottavia tulema aineettoman omaisuuden siirtyessä ulkomaiseen omistukseen. Hanke toteutetaan yhdessä Hankenin ja IPR University Centerin kanssa. Hankkeesta Etlassa vastaa tutkija Ilkka Ylhäinen.
