Kansainvälinen yritysverojärjestelmä ei nykyisellään kohdenna oikein voittojen verotusoikeutta maiden välillä silloin, kun voitto syntyy monikansallisten yritysten uusien liiketoimintamallien tuottamana. Voittoja kyetään myös edelleen siirtämään matalan verotuksen maihin, vaikka siirtämistä on vaikeutettu. Tästä syystä EU ja OECD ovat tehneet jo useita ehdotuksia yritysverotuksen uudistamiseksi. Etlan tuoreen laskelman mukaan houkuttelevin Suomen kannalta on minimivero (Pilari 2). Se lisäisi suomalaisten yritysten investointihaluja ja laskisi niiden verotaakkaa siten, että valtion verotulot samalla nousisivat. Tasoksi esitetty 15 prosenttia on sekä yritysten että valtion kannalta parempi vaihtoehto kuin tätä korkeampi minimivero.
Nykyisen kansainvälisen yritysverojärjestelmän on useaan otteeseen katsottu olevan tiensä päässä. Vuosisadan takaisiin periaatteisiin nojaava järjestelmä ei enää sovi yhteen monikansallisten konsernien uusien liiketoimintamallien kanssa. Niinpä muun muassa EU ja OECD ovat tehneet useita ehdotuksia yritysverotuksen uudistamiseksi. Niiden tavoitteina on ehkäistä verotuksen välttämistä, jakaa oikein verotusoikeutta ja vähentää haitallista verokilpailua maiden välillä.
Tuoreen Etlan ja VATTin yhteistyönä tehdyn tutkimuksen mukaan Suomelle houkuttelevin vaihtoehto uusista ehdotuksista olisi minimivero (Pilari 2), sillä se lisäisi suomalaisten yritysten investointihaluja ja laskisi niiden verotaakkaa. Samalla kuitenkin myös Suomen valtion verotulot nousisivat. Verotuottojen lisäys tapahtuisi osaltaan pienentyvän voitonsiirron kautta. Etlan julkaisuissa ”Suomalaiset yritykset kansainvälisten veroreformien pyörteissä (Etla Raportti 138)” ja ”The devil is in the details: Suomalaiset yritykset kansainvälisten veroreformien pyörteissä (ETLA Muistio 120)” on tarkasteltu kansainvälisen yritysverotuksen uudistusehdotuksia ja arvioitu niiden vaikutuksia suomalaisille yrityksille ja Suomen valtiolle.
Minimivero on osa EU:n viimeisintä ehdotusta. Ns. BEFIT-ehdotus esittää sekä monikansallisten konsernien ylivoittojen osittaista jakamista uudelleen maiden välillä että globaalin minimiveron käyttöönottamista. Tutkijoiden mukaan minimiveron tason korottaminen nykyisen esityksen 15 prosentista olisi kuitenkin haitallista sekä yritysten verotaakkojen että Suomen valtion verotuottojen näkökulmasta.
Yritysten voittojen verottamista koskevat uudistukset aiheuttavat välittömästi muutoksia yritysten maksamien ja valtion saamien verojen määrässä, ja se on myös huomioitava, muistuttaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
– Välittömien verotulomuutosten lisäksi ehdotetut uudistukset vaikuttavat investointien tuottovaatimukseen. Kireämmän verotuksen vuoksi harvempi yritysten harkitsemista investoinneista on enää kannattava. Kun jotkut investoinnit jäävät toteutumatta, valtion saama verotulojen kasvu jää tulevaisuudessa pienemmäksi, Ropponen toteaa.
Kansainvälisen yritysverotuksen nykyiset muutostarpeet kumpuavat Ropposen mukaan siitä, että monikansalliset konsernit harjoittavat liiketoimintaansa maailmanlaajuisesti, mutta niitä verotetaan yrityskohtaisesti (erillisyhtiöperiaate). Lisäksi yrityksen voittojen verotusoikeus on lähtökohtaisesti sillä maalla, jonka alueella yritys sijaitsee (lähdemaaperiaate). Myös konsernin yritysten keskenään käymän kaupan hinnoittelua on havaittu käytettävän voittojen siirtämiseen kevyemmän yritysverotuksen maahan, usein johonkin veroparatiisiin. Kansainvälisen yritysverojärjestelmän perusperiaatteiden synnyttämät ongelmat ovat lisänneet kiinnostusta erityisesti näihin juurisyihin pureutuvia reformeja kohtaan
Tänään julkaistu suomenkielinen Etla Muistio perustuu laajempaan raporttiin (Etla Raportti 138), jossa tarkastellaan viimeaikaisten konsernitasoisten veroreformiehdotusten toteutumisen vaikutuksia suomalaisten yritysten verokohteluun sekä Suomen valtion verotuottoihin. Tutkimushankkeen on rahoittanut TT-Säätiö.
Marika Viertolan ja Seppo Karin kuvat: VATT
