Suomi tarvitsee kipeästi talouskasvua. Business Finlandin rahoittamassa monivuotisessa tutkimushankkeessa Etla on selvittänyt innovaatiovetoisen talouskasvun uusia lähteitä painottuen kestävään kehitykseen ja kansainvälisen kaupan mekanismeihin. Hankkeen loppuseminaarissa Sanomatalossa kuultiin hankkeen tutkimustuloksia siitä, miten globaalit shokit, päästökauppa ja t&k-panostukset vaikuttavat suomalaisyritysten innovointiin ja vientiin.
Tiistaina 26.5. Sanomatalossa keskusteltiin Suomen uusista kasvun lähteistä, päästökaupasta sekä Suomen tavaraviennin kehityksestä. Seminaari kokosi yhteen tuloksia Business Finlandin rahoittamasta monivuotisesta tutkimushankkeesta ”Innovaatio- ja kasvututkimus 2024 – Miten vauhdittaa tutkimusta ja kehitystä kansainvälistymisen ja kestävän kehityksen kautta”.
Samassa yhteydessä julkaistiin myös hankkeen tuloksista koottu tiivis Etla Muistio ”Innovaatiot, kansainvälinen kauppa ja vihreä siirtymä Suomen talouskasvun ajureina”. Hankkeen puitteissa laaditut laajemmat tutkimusraportit Suomen vientimarkkinoiden muutoksesta sekä päästökaupasta julkaistaan vielä kesän 2026 aikana.
Seminaari striimattiin livenä, ja teknisestä toteutuksesta vastasi FLIK. Tilaisuuden juonsi Etlan tiedottaja Justiina Airas.
Pääset katsomaan tallenteen artikkelin pääkuvaa klikkaamalla.
Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij esitteli hankkeen tuloksia kansainvälisen kaupan shokeista ja niiden vaikutuksista kotimaisten teollisuusyritysten innovaatiotoimintaan.
Tutkimuksessa havaittiin, että globaaleilla markkinoilla tapahtuvat positiiviset kysyntäshokit lisäävät suomalaisten yritysten patentointia ja tuoteinnovointia. Vastaavasti negatiivisilla shokeilla on symmetrinen, innovaatiotoimintaa jarruttava vaikutus.
– Positiiviset shokit lisäävät lyhyellä aikavälillä haettujen patenttien määrää, mikä realisoituu pitkällä aikavälillä myönnettyinä patentteina. Lisäksi vientikysynnän kasvu potkii yrityksiä paniikkiin ja puolustamaan markkina-asemiaan, mikä näkyy panostuksina nimenomaan tuotteiden laatuun eikä vain määrään, Maczulski summaa.
Hyödyt kohdistuvat kuitenkin ennen kaikkea tuottavuuden eturintamassa oleviin ja taloudellisesti vahvimpiin yrityksiin. Yritysten pääsyä ulkomaisille markkinoille tulisi helpottaa ja innovointia tukea myös laskusuhdanteiden aikana.
Toisessa puheenvuorossaan Maczulskij pureutui EU:n päästökaupan vaikutuksiin suomalaisten yritysten tuottavuuteen ja innovointiin. Päästökaupalla ei havaittu olevan negatiivisia vaikutuksia yritysten toimintaan tai työllisyyteen.
Vaikka suoria työn tuottavuusvaikutuksia ei löytynyt, päästökauppa näyttää kiihdyttävän yritysten innovaatiotoimintaa – erityisesti prosessi-innovaatioita, mutta myös tuoteinnovaatioita. Energiatehokkuuden havaittiin myös kasvavan päästökaupan myötä keskimäärin 10 prosenttia. Kokonaisuutena hyvin suunniteltu ympäristölainsäädäntö voikin tukea t&k-toimintaa ilman, että se syö yritysten muuta innovointia.
Etlan tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen tarkasteli tutkimus- ja kehitystoiminnan heijastevaikutuksia ja niiden vaikutusta päästövähennystavoitteisiin Suomen teollisuudessa.
Tutkimuksessa havaittiin, että yritysten oma t&k-toiminta on yhteydessä matalampiin päästöihin. Toimialojen väliset, tuotantoketjujen kautta kulkevat heijastukset puolestaan tukivat päästövähennyksiä tehokkaasti: esimerkiksi paljon t&k-toimintaan panostavan kemianteollisuuden innovaatiot heijastuvat puhtaampina välituotteina muille aloille, kuten paperiteollisuuteen.
Tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen kävi läpi, vaikuttavatko t&k:n heijastevaikutukset päästövähennystavoitteisiin.
Tiedot ja innovaatiot voivat levitä yritysten välillä joko toimialan sisällä tai toimialalta toiselle.
Seminaarin viimeisessä puheenvuorossa Etlan vanhempi tutkija Ville Kaitila loi katsauksen Suomen tavaraviennin kehitykseen vuosina 2002–2024. Suomen osuus maailman tavaraviennistä on tarkastelujaksolla noin puoliintunut (0,7 prosentista noin 0,35 prosenttiin), mikä on toiseksi suurin pudotus teollisuusmaiden joukossa.
Kaitilan mukaan Suomen markkinaosuuden aleneminen johtuu ennen kaikkea omasta suorituskyvystämme eikä niinkään kohdemaista tai tuoterakenteesta. Useat teollisuusmaat ovat pystyneet kompensoimaan suorituskyvyn laskua dynaamisella tuotevalikoimalla, mutta Suomi on jäänyt tässä jälkeen.
Vanhempi tutkija Ville Kaitila esitteli Suomen tavaraviennin kehitystä.
Suomen osuuden pudotus maailman tavaraviennistä on toiseksi suurin pudotus teollisuusmaiden joukossa.
