Osakesäästötilin kohdevalikoiman laajentaminen pörssiosakkeista sijoitusrahastoihin ei merkittävästi leikkaisi Suomen verotuloja, arvioidaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreessa selvityksessä. Mahdollinen verotuottojen menetys jäisi arviolta 1–5 miljoonaan euroon vuodessa. Koska rahastojen kasvuosuuksiin liittyy jo nykyisellään verotuksen lykkääntymisetu, sijoittajilla olisi vain vähän taloudellisia kannustimia siirtää nykyisiä rahastosijoituksiaan osakesäästötilille.
Vuonna 2020 käyttöön otetun osakesäästötilin tavoitteena on ollut edistää kotitalouksien aktiivista säästämistä ja sijoittamista. Tilin hyödyntäminen on kuitenkin jäänyt odotettua vähäisemmäksi: vuoden 2024 lopussa aktiivisia osakesäästötilejä oli 260 tuhatta kappaletta ja niiden käypä arvo oli 2,9 miljardia euroa.
Osakesäästötilin suppea sijoituskohdevalikoima on herättänytkin keskustelua. Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Finanssiala ry. ovat ehdottaneet, että osakesäästötilin sijoituskohdevalikoimaa laajennettaisiin pörssiosakkeista sijoitusrahastoihin. Tuoreessa vastasyntyneiden ensisijoituksia koskeneessa selvityksessä myös valtiovarainministeriö piti osakesäästötilin sijoituskohteiden laajentamista rahastoihin mahdollisena.
Keskustelua on sittemmin herättänyt laajentamisen vaikutus valtion verotuloihin. Etlan tuoreet laskelmat osoittavat kuitenkin, että osakesäästötilin laajentaminen rahastosijoituksiin ei pienentäisi merkittävästi Suomen verotuottoja. Vuosittainen verotuottomenetys jäisi arviolta 1,2–4,7 miljoonaan euroon vuodessa, ilmenee Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropposen ja EVAn johtavan veroasiantuntijan Emmiliina Kujanpään laatimasta selvityksestä Miten osakesäästötilin laajentaminen rahastosijoituksiin vaikuttaisi Suomen verotuottoihin? (Etla Erikoisartikkeli 19). Selvityksen on rahoittanut Finanssiala ry.
Kujanpään ja Ropposen mukaan rahastojen kasvuosuuksiin liittyy osakesäästötilin kaltainen verotuksen lykkääntymisetu jo nyt, joten näihin rahastoihin sijoittaneen taloudelliset kannustimet myydä nykyisiä rahastosijoituksia ja hankkia niitä uudelleen osakesäästötilille olisivat vähäiset.
– Muutoksella olisi vaikutusta verotuottoihin lähinnä kiinteistörahastojen ja muiden tuotto-osuuksien osalta, sillä niissä rahaston maksama juokseva tuotto maksettaisiin osakesäästötilille verovapaasti uudelleensijoitettavaksi. Kuitenkin myös näissä tilanteissa sijoittajan kannustimia rajoittaa se, että varat pitäisi ensin myydä ja maksaa luovutusvoittovero ennen kuin rahan voi tallettaa osakesäästötilille, toteaa Etlan Olli Ropponen.
Mahdollinen sijoituskohteiden laajennus hyödyttäisi Ropposen mukaan nykyisiä osaketilisäästäjiä. Heille syntyisi mahdollisuus käyttää osakesäästötilille kertyviä osinkoja ja osakkeiden luovutusvoittoja matalakuluisten rahasto-osuuksien hankintaan. On mahdollista, että osakesäästötilille säästävät tekisivät jatkossa kaikki uudet rahastosijoituksensa osakesäästötilin kautta, sillä yhden tilin malli on hallinnollisesti helpompi verrattuna osakesäästötilin ja arvo-osuustilin omistamiseen.
– Rahastosijoitusten salliminen osakesäästötilille hyödyttäisi etenkin osakesäästötilin omistajia, joiden sijoitustoiminta on pienimuotoista. Mahdollisuus rahastosijoituksiin helpottaisi osakesäästötilille kertyvien tuottojen uudelleensijoittamista ja riskin hajauttamista. Verotuottojen kannalta ei pitäisi olla merkitystä sillä, sijoittaako osakesäästötilin omistaja tililleen kertyvät tuotot pörssiosakkeisiin vai vaihtoehtoisesti rahastoihin, huomauttaa EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Olli Ropponen, Etla, p. 044 465 0193, olli.ropponen@etla.fi
Johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää, EVA, p. 040 768 0621, emmiliina.kujanpaa@eva.fi
