Varallisuus, koulutus tai sosiaalinen asema voivat Suomessakin vaikuttaa potilaalle tarjottaviin tutkimuksiin, hoitoihin ja jopa hoidon tuloksiin. Saako köyhä ja vähemmän koulutettu siis heikompaa hoitoa? EtlaTalks pureutuu tällä viikolla terveyseroihin, kun Tytti Sulanderin vieraana on Etlan tutkimuspäällikkö, lääkäri Martti Kulvik.
– Potilaan sosioekonominen asema vaikuttaa siihen, miten hoitohenkilökunta hänet kohtaa, siitä on kansainvälistä tutkimusnäyttöäkin, Kulvik toteaa.
Kulvikin tutkimus Etlassa on viime aikoina keskittynyt sote-uudistukseen ja siinä esitellään myös hoitohenkilöstön näkemyksiä oman työnsä kehittämiseksi. Sote-uudistuksen kynnyksellä henkilökunta on Kulvikin mukaan hyvin sitoutunutta auttamaan uudistuksen onnistumisessa. Hänen tutkimuksessaan haastateltiin kaikkiaan 2700 sote-ammattilaista.
– Henkilökunta olisikin hyvä sitouttaa sote-uudistukseen mahdollisimman tehokkaasti, Kulvik painottaa.
Terveyseroja koskeva tutkimus on osa Akatemian strategisen tutkimuksen ns. PROMEQ-hanketta. Kulvik muistuttaa, että koko sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita on pyrkiä kohti pienempää eriarvoisuutta sosiaali- ja terveydenhoidon palveluissa.
Katso uusin EtlaTalks “Terveyserot Suomessa” nettisivuiltamme tai YouTube-kanavaltamme.
Aiemmin EtlaTalks-sarjassa ovat esiintyneet tutkijat Ville Kaitila (Brexit), Tero Kuusi (Eurokriisi), Antti Tahvanainen (Ruokavienti), Markku Lehmus (Suhdanne-ennuste) sekä Vesa Vihriälä (Hallituksen puoliväliriihi).
Lisää Etla-tutkimusta terveydenhuollon palveluista: Harsoja ja hallintoa -raportissa hyödynnetään Etlan arvoketjuanalyysityökaluja terveydenhuollon palveluiden analyysissä, sillä nykyisen sote-uudistuksen tueksi tarvitaan monenlaisia mittareita ja uudenlaisia avauksia.
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.
+358 (09) 609 900