Suomen kansainvälinen kustannuskilpailukyky on vakaa vuosina 2023–2025, ilmenee Etlan tuoreesta kilpailukykyennusteesta. Tuottavuuskehitys vahvisti Suomen kilpailukykyä viime vuonna, kun taas työvoimakustannukset ja valuuttakurssi heikensivät sitä. Alkaneena vuonna työvoimakustannusten kehitys parantaa hieman kilpailukykyä. Kilpailijamaihin verrattuna Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde puolestaan heikkenee ennustevuosina selvästi.
Suomen tuotannon kansainvälinen kustannuskilpailukyky heilahtelee hieman, mutta pysyy vakaana vuosina 2023–2025. Viime vuonna kustannuskilpailukyky heikkeni 0,8 prosenttia mutta se paranee alkaneena vuonna 0,5 prosenttia. Suhteessa euroalueeseen kilpailukyky pysyy vakaana molempina vuosina.
Luvut ilmenevät Etlan tuoreesta kilpailukykyennusteesta, jonka on laatinut Etlan ennusteryhmän tutkija Ville Kaitila. Etlan erikoisartikkelisarjassa julkaistu ”Suomen kilpailukykynäkymät vakaat” (Etla Erikoisartikkeli 5, Muut Julkaisut) perustuu Suomen osalta Etlan syyskuussa julkaistuun Suhdanne-ennusteeseen ja muiden maiden osalta Euroopan komission tuoreisiin marraskuun ennusteisiin.
Viime vuonna Suomen kilpailukykyä paransi tuottavuuskehitys, kun taas työvoimakustannukset ja valuuttakurssi heikensivät sitä. Alkaneena vuonna tilanne muuttuu, ja työvoimakustannusten kehitys parantaa hieman kilpailukykyä. Vaihtosuhteen eli vienti- ja tuontihintojen kehitys on ennustevuosina heikompaa kuin kilpailijamaissa. Vaihtosuhdekorjattu kilpailukyky korreloi vaihtotaseen kehityksen kanssa.
Kustannuskilpailukyvyn seuraaminen on tärkeää, koska kilpailukyky tukee viennin kehitystä ja siten myös talouskasvua ja työllisyyttä, korostaa Etlan Kaitila.
-Tavaraviennin kilpailukyvyn kannalta myös kotimaisten palvelualojen kustannuskehitys on tärkeää, koska vientitavaroihin on sitoutunut paljon palvelualoilta ostettua tuotosta. Kilpailukyvystä on pidettävä huolta, jotta Suomen vienti pääsee kasvu-uralle vientimarkkinoita tällä hetkellä vaivaavan heikkouden mennessä ohitse, toteaa Kaitila.
Uusien laskelmien mukaan kustannuskykykilpailun paraneminen yhdellä prosentilla vuosina 1995–2022 nosti Suomen tavaraviennin määrää keskimäärin 1,03 prosenttia, kun otetaan huomiooon myös muun muassa vientikysynnän kehitys.
