Kun työntekijä kokee ns. työn imua, hyödyt heijastuvat sekä yksilön uraan että laajemmin yhteiskuntaan. Tänään julkistetussa tutkimuksessa työn imulla havaittiin merkittäviä myönteisiä vaikutuksia työmarkkinoilla. Työterveyslaitoksen ja Etlan yhteistutkimus osoittaa, että on tärkeää panostaa ennalta ehkäisevästi työhyvinvointiin.
Työn imu (work engagement) ennustaa pienempää todennäköisyyttä päätyä ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle ja vähentää työttömäksi joutumisen riskiä. Lisäksi se vaikuttaa myönteisesti suomalaisten ammattiaseman kohenemiseen ja palkkatasoon, kertoo tänään julkistettu Etlan ja Työterveyslaitoksen tutkimus.
Työn imulla tutkijat tarkoittavat myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Sitä kokeva työntekijä lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Työn imuun liittyy kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.
– Työn imua on tutkittu 20 vuotta, ja nyt saadut tulokset ovat vahvimpia näyttöjä sen myönteisestä merkityksestä yksilöille, työpaikoille ja jopa yhteiskunnalle. Työn imulla on monipuolisia ja kauaskantoisia seurauksia työkyvylle ja työuralle, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta.
Hankkeessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen työolotutkimusta: lähes 5 000 suomalaisen työikäisen vastaukset työn imusta yhdistettiin heitä koskeviin rekisteritietoihin. Tutkimuksessa työn imua tarkasteltiin työssä koettuna onnellisuutena, joka on yksi kolmesta kestävän työuran indikaattorista terveyden ja tuottavuuden ohella.
Kestävän työuran ja tuottavuuden kannalta merkittävää on, että työntekijän kokema imu ennustaa pienempää todennäköisyyttä jäädä työttömäksi. Siten se myös edistää selviytymistä silloin, kun yksilö kohtaa urallaan vastoinkäymisiä.
– Monet täysin yksilöstä riippumattomat tekijät voivat aiheuttaa työttömyyden, ja joillakin aloilla palkka tai ammattiasema ei muutu, vaikka töitä tekisi miten energisesti ja omistautuen, sanoo TTL:n Hakanen.
Tutkimuksen näkökulmaa voi pitää monessa mielessä uraauurtavana. Esimerkiksi työstressin haitallisista vaikutuksista on valtava määrä tietoa, mutta vähemmän on tutkittu sitä, miten myönteinen työhyvinvoinnin kokemus voi ennustaa, ettei ongelmia pääse syntymään.
Perinteisesti on tutkittu esimerkiksi sitä, lisääkö palkkataso työtyytyväisyyttä. Nyt asiaa lähestyttiin toisesta suunnasta selvittämällä, vaikuttaako työhyvinvointi palkkatasoon.
– Taustalla vaikuttaisi olevan nimenomaan syy–seuraussuhde: työn imu tuottaa hyviä työmarkkinatulemia. Tämä havainto säilyy, vaikka huomioimme laajan kirjon erilaisia henkilöominaisuuksia, toteaa Etlan tutkija Ilkka Ylhäinen.
Jo kahden vuoden seurantajakson aikana havaittiin, että työn imun myönteiset seuraukset työmarkkinoilla ovat merkittävät. Kääntöpuolta eli työholismiin viittaavia näkökulmia ei noussut esiin.
Tutkimustulos on painava viesti suomalaiselle työelämälle siitä, että työpaikoilla kannattaa panostaa ennakoivasti työhyvinvointiin, tutkijat painottavat.
Tutkija Ilkka Ylhäinen, Etla.
Hakanen JJ, Rouvinen P, Ylhäinen I. The Impact of Work Engagement on Future Occupational Rankings, Wages, Unemployment, and Disability Pensions—A Register-Based Study of a Representative Sample of Finnish Employees. Sustainability. 2021; 13(4):1626. Vapaasti luettavissa
Lisätietoja hankkeesta TTL:ssä antaa: Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, puh. 040 562 5433, jari.hakanen@ttl.fi
