Suomi käyntiin – Etla hahmotteli exit-strategian koronakriisin talouskurimuksesta

Suomen tuottavuuskasvu, uusien ideoiden kehittely ja investoinnit pysähtyivät finanssikriisissä yhtä aikaa Nokia-klusterin romahduksen kanssa. Valtio velkaantui ja tilannetta pahensi ikärakenteen muutos. Toipumista ovat edelleen hidastaneet eurokriisi ja nyt myös koronakriisi. Näin suomalainen yhteiskunta on tottunut ajatukseen kituliaan kasvun ajasta.

– Suomi on painunut niin sanottuun kasvuloukkuun. Hitaat kasvunäkymät eivät kannusta investoimaan, mikä varmistaa itseään vahvistavasti sen, että kasvu jatkuu hitaana. Lisäksi Suomea painaa nollakorkojen likviditeettiloukku, jossa rahapolitiikalla on vaikea elvyttää taloutta. Hallituksessa jo sovitut muutokset eivät riitä kasvun käynnistämiseksi. Suomi tarvitsee merkittävää, jopa disruptiivista, uudistuspakettia, jotta odotukset kääntyisivät positiivisemmiksi ja talouskasvu käynnistyisi, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Kasvua voidaan kiihdyttää menoilla, veroilla ja talouden toimintaa sujuvoittavilla rakenneuudistuksilla. Tänään julkaistussa ”Muistioita hallitukselle 2021: Suomi käyntiin – talouspolitiikka koronakriisin jälkeen” -koosteessa Etla esittää 14 konkreettista, tutkimukseen perustuvaa uudistusehdotusta, joilla Suomen talouskasvu voidaan koronakriisin jälkeen polkaista uudelleen käyntiin. Osa uudistuksista tulisi toteuttaa nykyiseen hallitusohjelmaan kuuluvien rakenneuudistusten lisäksi, ja ne ovat nopeasti käyttöön otettavia. Samalla nostamme keskusteluun myös jatkovalmistelua vaativia ideoita. Ne antavat suunnan ja suuruusluokan sille, mitä kaikkea Suomi tarvitsee kasvun aikaansaamiseksi.

Etlan uudistusehdotukset muodostavat näin kolme kokonaisuutta: 1) Investointikannusteet ja yritysverotuksen neutraalisuus, 2) Kriisinsietokyky ja paikallinen sopiminen sekä 3) työn tarjonta ja asuntomarkkinat.

Lisää rakenneuudistuksia ja kasvu kiihtymään veropolitiikalla

Verokannusteet kiihdyttävät taloutta noususuhdanteessa paremmin kuin menoelvytys. Rakenneuudistusten rinnalle tarvitaan etenkin suoraan investointien kannattavuutta parantavia ja kriisinsietokykyä parantavia uudistuksia, joilla on potentiaalia käynnistää olematon tuottavuuskehitys.  Odotukset tulevasta paranevat myös automaattista kriisivälineistöä kehittämällä.

– Akuutti koronakriisi hoidettiin päätösperäisesti lyhentämällä yhteistoimintaneuvottelujen aikaa ja antamalla kustannustukea yrityksille. Tämänkaltaiset mekanismit on saatava toimimaan suhdannetilanteiden muuttuessa ilman eri päätöksiä, Etlan Kangasharju huomauttaa.

Etlan uudistusehdotuksia tiivistettynä:

1. T&k-verokannusteiden lisääminen. Olemme jääneet jälkeen t&k-toiminnan määrässä kilpailijamaista. T&k-menojen lisävähennyksiä on korotettava ja vähennyksiä muutettava pysyviksi.
2. Lisää pysyviä poisto-oikeuksia uusille kone- ja laiteinvestoinneille. Poisto-oikeuksien laajennus kannustaa investoimaan. Myös poisto-oikeuksien kokonaan vapauttamista kannattaa harkita, ja silloin erillisestä uusien lainojen korkojen verovähennyksestä voi luopua.
3. Pääomasijoittamisen ja omistajuuden kannustaminen. Pääomasijoituksia saaneet yritykset näyttävät kasvavan ja innovoivan muita enemmän. Suomessa pitää pohtia pääomasijoittamisen kannustamista kuten Yhdysvalloissa, missä verotetaan pääomasijoittajien yritysten myynnistä saamaa luovutusvoittoa kevyemmin kuin yrityksen voittoja. Samalla kannattaa pohtia kannustimia, joilla varallisuutta palaisi Suomeen, jotta investointeja syntyisi lisää.
4. Carry back -järjestelmän käyttöönotto. Järjestelmä tekee yritykset vähemmän suhdanneherkiksi, koska tappiollisina vuosina voi tehdä vähennyksiä aiempien vuosien voitoista. Se keventää verotusta huonoina aikoina ja kiristää hyvinä aikoina.
5. Matalapalkka- ja osa-aikatyön esteiden poistaminen, mitä kompensoidaan sotu-uudistuksella. Sosiaaliturva tekee nyt matalapalkkatyön vastaanottamisen yksilölle kannattamattomaksi. Työllisyyden lisäämiseksi matalapalkkauudistusta kannattaisi pohtia yhdessä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen kanssa. Matalimpia palkkoja kompensoidaan tulonsiirroilla.
6. Passiivinen työttömyysturva kannustavammaksi. Aktiivista työvoimapolitiikkaa kehittämällä on saatavissa liian vähän lisää työn tarjontaa. Siksi passiivista työttömyysturvaa pitäisi muuttaa työhön kannustavammaksi lyhentämällä ansiosidonnaisen kestoa ja porrastamalla tuen määrää. Ansiosidonnainen työttömyysturva pitäisi samassa yhteydessä tehdä tasavertaisemmaksi myös työttömyyskassoihin kuulumattomille.
7. Lukukausimaksut käyttöön. Suomessa siirrytään korkeakouluista työelämään liian myöhään. Siirtymää voisi nopeuttaa antamalla korkeakouluille mahdollisuus lukukausimaksuihin, jotka kannustaisivat opiskelijoita nopeaan valmistumiseen ja korkeakouluja laadun parantamiseen. Uudistuksessa kehitettäisiin samalla opintotukijärjestelmää.
8. Työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen. Vähentynyt työikäinen väestö tarvitsee muuttajia ulkomailta. Työlupaprosesseja pitää nopeuttaa, tarveharkinnasta luopumista tulee pohtia ja osaajia kannattaa houkutella veroporkkanoilla.

Lisäksi muistio sisältää uudistusehdotuksia koskien listaamattomien yritysten verokohtelua sekä yhteisöverokantaa. Etla ehdottaa myös asumisen hinnan kohtuullistamista pääkaupunkiseudulla, naisten ja ikääntyneiden työllisyyden nostoa sekä kriisilausekkeiden käytön lisäämistä työehtosopimuksissa.

”Muistioita hallitukselle 2021: Suomi käyntiin – talouspolitiikka koronakriisin jälkeen” -julkaisun kirjoittamiseen ovat Aki Kangasharjun lisäksi Etlasta osallistuneet Antti Kauhanen, Heli Koski, Tero Kuusi, Markku Lehmus, Olli Ropponen ja Tarmo Valkonen.