Julkinen velka on vaarallista matalienkin korkojen aikana, ainakin niin kauan kuin menot ylittävät tulot. Konkreettisimpia ehdotuksia korona-kriisin tuoman alijäämän umpeen kuromiseksi on tehty verotukseen. Verotuksen haittavaikutukset ovat kuitenkin suurempia kuin helposti annetaan ymmärtää.
Verotuksen kiristämistä puolustellaan usein sillä, etteivät korkeamman veroasteen maat ole kasvaneet sen hitaammin kuin vähemmän verottavat maatkaan. Finnwatchin koordinoiman 430-kampanjan mukaan listaamattomien yhtiöiden verotuksen kiristys ei vaarantaisi talouskasvua, mutta saisi kuriin palkkatulojaan perusteetta kevyemmän yritysveron piiriin muuntavat ihmiset. Pääministerin mukaan hänen puolueensa ehdottama yritysten verotuksen kiristäminen ei haittaisi työllisyyttä.
Väitteet perustuvat perspektiiviharhaan.
On totta, että verotuksella ei ole tilastollista selitysvoimaa maiden välisissä talouskasvun eroissa. Kyse ei kuitenkaan ole verotuksen olemattomasta vaikutuksesta vaan siitä, että talouskasvuun vaikuttavat niin monet asiat. Verotuksella on paljonkin väliä silloin, kun asiaa katsotaan vähän tarkemmin.
Palkkatulojen muuntaminen yritystuloiksi pitäisi saada loppumaan. Mutta reformi menee vikaan, jos samalla yritysten verotus kiristyy. Yrittämisen kannustimien pienentäminen hidastaa tutkitusti talouskasvua, mikä lisää entisestään menoleikkausten ja veronkorotusten tarvetta. Korkeampi verotus vähentää tutkimusten mukaan sekä toiminnassa olevien että aloittamista pohtivien yrittämisintoa. Sillä on myös vaikutus maahan suuntautuviin investointeihin ja yritysten sijoittumiseen.
Kun otetaan huomioon sekä yritys- että henkilötason verotus, Suomi verottaa kotimaisia kone-, laite- ja innovaatioinvestointeja voimakkaammin kuin Ruotsi, Norja, Viro tai Saksa. Suomi ei myöskään verotuksella houkuttele suuntaamaan kotimaisten yritysten investointeja erityisesti Suomeen. Onko tämä politiikka järkevää maassa, joka on kaukana suurista markkinoista? Yritysten verojen korottaminen suuntaisi vielä suunnitteilla olevaakin investointitoimintaa pois Suomesta.
Yrittämisen veronkiristykset eivät myöskään osu vain yrittäjiin. Tutkimusten mukaan yritysveron korotukset lankeavat 30–50 prosenttisesti palkansaajille. Se vähentää työn tekemisen kannusteita enemmän kuin suoraan palkansaajien tuloveron tai sosiaaliturvan tason perusteella voi havaita. Palkansaajien joukossa maksajia ovat enemmän naiset kuin miehet ja enemmän matala- kuin korkeapalkkaiset.
Vaikka pienet nettotulon muutokset ei voimakkaasti muuta valmiiksi kokopäiväistä työtä tekevien työtunteja, on vaikutus joillakin ryhmillä suuri. Esimerkiksi työmarkkinoiden ulkopuolella olevien päätös siirtyä työmarkkinoille riippuu selkeästi siitä, minkä verran palkasta jää käteen enemmän kuin työtä vailla olemisesta.
Kasvavan tutkimusnäytön perusteella verotuksella voi vaikuttaa yllättävänkin paljon korkeasti koulutettujen tai erityisosaajien muuttopäätöksiin. Korkean tuottavuuden avainihmisten hyödyt puolestaan heijastuvat työnantajayrityksen ulkopuolelle koko työmarkkina-alueelle.
Tällaisten havaintojen pitäisi rohkaista hallitusta pidentämään ja kasvattamaan ulkomaisten huippuosaajien määräaikaista tuloveron alennusta, jotta muutto kaukaiseen Suomeen tulisi houkuttelevammaksi.
Korona-ajan velka saadaan kuriin talouskasvulla, leikkauksilla tai veronkorotuksilla. Mitä enemmän verotusta kiristetään, sitä hitaammin talous alkaa toipua. Ja sitä enemmän on turvauduttava myös leikkauksiin.
Suomessa veronkorotuksiin pitäisi suhtautua erityisen pidättyväisesti. Tutkimus osoittaa, että verotuksen aiheuttamat vääristymät ovat epälineaarisia. Verojen korotukset vaikuttavat enemmän korkean kuin matalan verotuksen maissa.
On kuitenkin realismia ajatella, että joitain veroja joudutaan korottamaan julkisen talouden tasapainottamiseksi. Matalampien alv-kantojen korotus, yhdessä erilaisten hiiliverojen kanssa, pitäisi olla ensimmäisenä mahdollisella verojen korotuslistalla.
Niillä turvataan talouskasvua tukevien uudistusten läpimeno. Kiristyksistä ei ole saatavissa paljoa tuloa valtiolle. Niiden käyttö kuitenkin varmistaa, että talouden kaikki osapuolet osallistuvat tasapainotustalkoisiin.
