Koronakriisi osoitti: talouskasvusta luopuminen on kelvoton ilmastoteko

Ilmastonmuutokseen on vastattava markkinatalouden toimintaedellytyksiä parantamalla ja sääntelyä kehittämällä, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa. Koronakriisi on osoittanut talouskasvun hiipumisen olevan ilmaston kannalta huono teko, kun kasvava työttömyys ja valtion velkaantuminen vievät varoja teknologiselta kehitykseltä. Tulevaisuus näyttää historian perusteella tehtyjä lineaarisia ennusteita valoisammalta, kunhan teknologiset harppaukset jatkuvat ja niiden käyttöönotto nopeutuu.

Talouskasvun ajatellaan usein tarkoittavan luonnonvarojen liiallista käyttöä ja lisääntynyttä kulutusta, mikä aiheuttaa päästöjen kasvamista. Historian perusteella olisi helppo päätellä, että talouskasvusta tulisi luopua, jotta ilmastonmuutos voitaisiin pysäyttää. Ajatuskulku johtaa kuitenkin harhaan. Viimeistään koronakriisi on osoittanut, miten huono vaihtoehto talouskasvusta luopuminen ilmastotekona olisi. Tänään julkaistun muistion Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) mukaan koronakriisi pysäytti päästöjen kasvun, mutta samalla kasvoivat työttömyys, epävarmuus ja julkinen velka. Muistion ovat laatineet Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, johtava ekonomisti Sami Pakarinen EK:sta ja ylijohtaja Mikko Spolander.

–Jos talouskasvu loppuu, työttömyys lisääntyy, kunnes palkkataso laskee niin paljon, että köyhtyneet yritykset voivat jälleen palkata ihmisiä. Nyt näköpiirissä oleva ilmastoa säästävä teknologinen kehitys jää tällöin syntymättä, koska yrityksillä ei ole siihen varaa. Työttömyyden kasvu velkaannuttaisi myös julkiset taloudet, jolloin nekään eivät voisi tukea teknologista kehitystä. Näin kierre olisi valmis, Etlan Aki Kangasharju pohtii.

Talouskasvusta luopuminen olisi Kangasharjun mukaan myös liki mahdoton ajatuskoe, sillä talouden pitäisi supistua joka vuosi yli seitsemän prosenttia seuraavan 30 vuoden ajan, jotta oltaisiin lähelläkään EU:n tavoittelemaa hiilineutraalisuutta.

Talouskasvu ja markkinatalous torjumaan päästöjä

Talouskasvun kuihduttamisen sijaan ratkaisun avaimet ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat ilmastoa säästävässä teknologisessa kehityksessä.

–Meidän on vaikea kuvitella, millaista teknologiaa meillä on vuosikymmenten päästä, mutta voimme suurella varmuudella uskoa, että se on joka tapauksessa materiaalitehokkaampaa, energiatehokkaampaa ja puhtaampaa kuin tällä hetkellä olemassa oleva teknologia, sanoo Mikko Spolander.

Teknologinen kehitys mahdollistuu, kun kilpailu markkinoilla kannustaa kehittämään ja tuomaan markkinoille uusia teknologiaa kehittäviä innovaatioita. Talouskasvu on myös tehokkain työpaikkoja luova mekanismi. Puhtaita energialähteitä hyödyntäviä teknologioita on jo runsaasti tarjolla ja uusia teknologioita kehitetään vauhdilla.

– Sähkön yleistymiseen meni aikoinaan lähes 50 vuotta, mutta matkapuhelinten vastaavaan yleistymiseen vain viisi vuotta. Matkapuhelimen valmistamiseen tarvittiin 20 vuotta sitten luonnonvaroja viitisen kiloa ja nyt enää 50 grammaa. EU-alueen sähköntuotannossa uusiutuvat energiamuodot ovat jo ohittaneet fossiiliset polttoaineet, kuvailee EK:n Sami Pakarinen.

Muistion mukaan toimia päästöjen laskemiseksi on nopeutettava nykyisestä. Se edellyttää kuluttajilta ilmaston huomioon ottavaa kulutusta eli valintoja, poliitikoilta ilmastonmuutoksen vastaista ohjausta ja sääntelyä ja yrityksiltä lisää investointeja. Sääntelyllä ei yksin päästä pitkälle vaan ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan löytyy markkinatalouden ja politiikan yhteydestä.

–Markkinatalouden on annettava tehdä sitä, missä se on hyvä: valita kustannustehokkain teknologia tuottamaan ilmastoystävällisiä hyödykkeitä ja palveluita. Sen vuoksi ilmastopolitiikan tärkein tehtävä on markkinatalouden edistäminen ja innovaatiotoiminnan suunnan ohjaaminen, Etlan Kangasharju muistuttaa.

 

Mikko Spolanderin kuva: VM

Sami Pakarisen kuva: Robert Örthén

 

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla, 050-583 8573, aki.kangasharju@etla.fi

Johtava ekonomisti Sami Pakarinen, EK, 050-343 4337, sami.pakarinen@ek.fi

Ylijohtaja Mikko Spolander, valtiovarainministeriö, 040-558 7457, mikko.spolander@vm.fi