30.5.2016 Ajankohtaista Uutiset ja tiedotteet

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut – työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski [Valmistunut]

Projekti perustui työ- ja elinkeinoministeriön tarjouspyyntöön suorittaa tutkimus korkeasti koulutettujen työttömyydestä ja työvoimapalveluista. Tutkimuksen pohjalta laaditussa raportissa pyritään kuvaamaan korkeasti koulutettujen työmarkkina-asemaa sekä tunnistamaan siinä vuosituhannen vaihteen jälkeen tapahtuneita yleisiä muutoksia ja mahdollisia merkittäviä käännekohtia. Erityistä huomiota kiinnitetään, aineistojen sallimissa rajoissa, työttömyyden esiintyvyyteen, toistuvuuteen ja kestoon sekä työvoimapalvelujen käyttöön ja merkitykseen tässä yhteydessä. Lisäksi työttömyyden rinnalle nostetaan korkeasti koulutettujen syrjäytymisriski ja siinä havaittavat muutokset. Kaikissa näissä ulottuvuuksissa vertaillaan eri koulutustasojen ja -alojen korkeakoulututkinnon suorittaneita keskenään. Lisäksi yritetään tilastollisten mallien avulla selvittää, missä määrin keskeisimmät erot ovat yhteydessä korkeasti koulutettujen valikoituihin henkilökohtaisiin taustatekijöihin (sukupuoli, ikä, maantieteellinen sijainti, tutkinnon suorittamisesta kulunut aika), työttömyyden ominaispiirteisiin ja työvoimapalvelujen käyttöön.

Tutkimuksessa on hyödynnetty kahta yksilötason tilastoaineistoa. Tutkimuksen perusaineistona on käytetty Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorion kautta tutkijoiden käytössä olevaa niin sanottu FLEED-aineistoa, joka on yhdistetty työnantaja–työntekijäaineisto. Tarkasteluajanjaksoksi on tämän aineiston osalta valittu vuodet 2000–2012. Tutkimusta varten aineisto on rajattu 18–64-vuotiaisiin korkeasti koulutettuihin. Toinen tutkimuksessa käytetty aineisto on työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen käyttöön tuotettu yksilötason aineisto. Tämä aineisto on poimittu työnvälityksen tietojärjestelmän yksilötasoisesta aineistosta. Se kattaa kaikki korkeasti koulutetut, jotka ovat olleet työttömiä jossain vaiheessa ajanjaksolla 1.1.2010–30.4.2015.

Tutkimuksen keskeisimpiin havaintoihin kuuluvat muun muassa seuraavat. Korkeakoulutuksen suorittaneiden määrän voimakkaasta kasvusta huolimatta korkeakoulutettujen koulutustason ja toisaalta koulutusalan mukaisessa jakaumassa on tapahtunut vain pieniä muutoksia. Työllisyystilanne ja sen kehitys yli ajan vaihtelee merkittävästi niin eri koulutustasoilta kuin myös eri koulutusaloilta valmistuneiden kesken: toisilla työllisyys on parantunut, toisilla ei. Lisäksi työura on monilla muuttunut epävarmemmaksi samalla, kun työttömyyden kasvun merkkejä on havaittavissa korkeakoulutettujen kaikilla tasoilla ja aloilla. Toinen huolestuttava ilmiö on se, että tuntemattomista syistä työvoiman ulkopuolella olevia korkeakoulutettuja on huomattava määrä. Joissakin korkeakoulutettujen ryhmissä niiden määrä on itse asiassa jatkuvasti ylittänyt työttömien määrän.

Silmiinpistävä tulos on myös se, että korkeakoulutettujen työttömyyden jälkeiset polut näyttävät korkeakoulutettujen eri koulutusryhmissä perusmuodoltaan hyvin samanlaisilta. Työttömyydestä korkeakoulutetut siirtyvät siis pitkin samoja tyypillisiä polkuja riippumatta siitä, miltä tasolta tai alalta tutkinto on suoritettu. Koulutustasojen ja -alojen välisiä eroja näkyy ensisijaisesti siinä, että erityyppiset polut esiintyvät eri koulutustasoilta ja -aloilta valmistuneiden keskuudessa hyvinkin eri suhteessa. Lisäksi tämä peruskuva on säilynyt likimain ennallaan aina vuosituhannen vaihteesta lähtien. Tulos on hätkähdyttävä jo sen takia, että työttömien määrät ja osuudet liikkuvat korkeakoulutettujen eri tutkintoasteilla ja koulutusaloilla varsin eri tasoilla ja ovat myös kehittyneet eri tavoin yli ajan.

Tulokset osoittavat niin ikään, että työttömyyden katkaiseminen on monen korkeakoulutetun kohdalla haastavaa. Lisäksi uudelleen työllistymisessä on nähtävissä kasvavia eroja koulutusalojen välillä. Tästä huolimatta aktiivitoimien kohdentaminen yli koulutustasojen ja koulutusalojen tuntuu tapahtuvan varsin mekaanisesti. Kaiken kaikkiaan, työttömyyden pitkittymisen riski näyttää riippuvan niin korkeakoulutuksen tasosta kuin myös sen alasta. Toisin sanoen, koulutusvalinnoilla on merkitystä.

Loppuraportti julkaistiin 31.5.2016. Se on ladattavissa täällä.

Rita Asplundin esitys julkaisutilaisuudessa

Hankkeesta mediassa

Finland Today.fi
http://finlandtoday.fi/new-unemployment-trends-for-the-highly-educated-1/

Yle Kultakuume
http://areena.yle.fi/1-3398157

Iltasanomat
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-2000001192951.html

Tekniikka ja Talous
https://summa.talentum.fi/article/tt/20-2016/tekniikan-koulutettujen-tyottomyys-pitkittyy/303264

Etelä-Suomen sanomat
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2275240

Insinööri-lehti
http://insinoori-lehti.fi/p%C3%A4ivitt%C3%A4m%C3%A4t%C3%B6n-osaaminen-vanhenee

Akavalainen
http://www.akava.fi/akavalainen/arjessa/tyoelamassa/tutkijakoulutetut_pysyvat_vakaimmin_tyollisyyspolulla

Helsingin Sanomat
http://www.hs.fi/kotimaa/a1464662808716

Talouselämä
http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-humanistien-ja-luonnontieteilijoiden-tyollisyysnakymat-heikot-terveysalalla-riittaa-tyota-6555430