Yritystuet ja raviala: Myyttien ja tosiasioiden sekoitus

Ravialan tuet ovat valtion budjetista jaettua yritystukea 

Yritystuella tarkoitetaan taloudelliseen toimintaan myönnettävää avustusta ja korkotukea sekä sellaista lainaa, takausta, takuuta, oman pääoman ehtoista rahoitusta, verotukea ja muuta järjestelyä, johon sisältyy taloudellista etua (https://tem.fi/kansalliset-yritystuen-yleiset-edellytykset).

EU:n valtiontukisääntöjä sovelletaan, jos julkinen tuki kanavoidaan taloudelliseen toimintaan ja se on valikoiva eli kohdistuu vain tiettyyn tai tiettyihin yrityksiin, ja jos toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua sekä vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Valtiontukea eivät ole yleiset yrityksiin kohdistuvat toimenpiteet (esim. verotus) tai julkisten varojen käyttö markkinaehtoisesti (esim. lainat ja pääomasijoitukset samoilla ehdoilla kuin yksityisillä toimijoilla).  

Yritystuille, jotka täyttävät valtiontukisääntöjen kriteerit, on haettava EU:n komission hyväksyntä. Tuki keskus- ja maakuntaraviradoille on tällainen tuki.  

Hippoksen mukaan raviurheilun tuki ei ole yritystukea, koska tuki rahoitetaan alan omilla pelituotoilla (https://www.hevosurheilu.fi/ravit/uutiset/yle-paivitti-uutistaan-raviurheilun-yritystuista).  

Tämän lauseen kahdesta osasta kumpikaan ei pidä paikkaansa. Ensinnäkään yritystukien määrittely ei ole yksittäisten toimijoiden, kuten Hippoksen tai ravilehtien, päätettävissä, vaan se perustuu yllä kuvatun mukaisesti EU:n sääntelyyn: määritelmällisesti ravialan tuet lukeutuvat yritystukiin. Toiseksi Euroopan Komissio on päätöksessään (SA.107613) linjannut, että raviratojen tuet perustuvat pelkästään Valtionavustuslakiin 688/2001 eikä niillä ole linkitystä Veikkaus Oy:n tuottoihin.  

Työ- ja elinkeinoministeriön erinomaisesta yritystukien tietopalvelusta löytyy listaus maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä tuista keskus- ja maakuntaraviradoille vuosina 2020–2024.  

Ravialan tuille ei ole taloustieteellistä perustetta 

Taloustieteellisestä näkökulmasta yritystukien tulisi korjata jotain markkinoiden toiminnan häiriöitä tai puutetta. Tyypillisesti tarkoitetaan tilanteita, joissa markkinat eivät huomioi kaikkia tuotannon tai kulutuksen kustannuksia tai hyötyjä. Näitä kutsutaan ulkoisvaikutuksiksi. Esimerkiksi ympäristöystävällisen teknologian kehittämistä tai innovaatiotoimintaa laajemminkin tuetaan, koska tukien avulla tuotetaan uutta teknologiaa tai tietoa, joka hyödyttää laajalti yhteiskunnan muitakin toimijoita kuin tuen saajaa itseään ja edistää tuottavuuskasvua kestävästi.  

Myös rahoitusmarkkinat voivat toimia puutteellisesti ja erityisesti nuorilla ja innovatiivisilla yrityksillä voi olla vaikeuksia saada riittävää rahoitusta yhteiskunnallisesti kannattaviinkaan t&k-hankkeisiinsa ilman julkista tukia. Lisäksi kilpailukyvyn edistämistä on käytetty perusteena taloudellisille tuilla kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille toimialoilla, joilla muut maat tukevat omia yrityksiään massiivisesti. 

Haitallisia yritystukia ovat erityisesti kilpailua vääristävät tuet sekä säilyttävät tuet, jotka kohdentuvat olemassa olevien rakenteiden ylläpitämiseen eivätkä uudista taloutta ja kontribuoi tuottavuuskasvuun kuten t&k-toimintaan kohdentuvat tuet. Säilyttävät tuet sitovat resursseja tehottomaan toimintaan hidastaen heikosti tuottavien yritysten markkinoilta poistumista ja talouden rakennemuutosta. Haitallisiksi tuiksi voidaan lukea myös ns. ruskeat tuet, eli tuet toimintaan, joka lisää kasvihuonepäästöjä. 

Ravialan tuille ei ole taloustieteellistä perustetta. Ne eivät korjaa mitään markkinoiden toiminnan häiriötä tai puutetta. Hevosurheiluun ei liity merkittäviä ulkoisvaikutuksia, joita markkinat eivät ota huomioon. Tuki on luonteeltaan säilyttävää eikä synnytä uutta, laajemmin yhteiskunnan muiden toimijoiden hyödynnettävissä olevaa uutta teknologiaa tai tietoa tai tue tuottavuuskasvua. 

Raviratatoiminta ja vedonlyönti ovat kaksi eri markkinaa 

Taloustieteessä samoilla markkinoilla toimiminen määritellään toisiaan korvaavien tai kilpailevien tuotteiden tai palveluiden joukoksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Vedonlyönti ja raviratatoiminta eivät korvaa toisiaan tai kilpaile keskenään eli ne toimivat kahdella eri markkinalla.  

Veikkauksen Toto-pelejä ei olisi olemassa ilman raviratatoimintaa. Tämä ei tarkoita sitä, että Toto-pelit ja raviradat ovat samaa markkinaa. Myöskään esimerkiksi ohjelmistoille ei olisi kysyntää eikä täten tuotantoa ilman laitevalmistajia. Näilläkin aloilla yritykset kilpailevat eri markkinoilla. 

Raveihin liittyvä vedonlyönti tuottaa Veikkaukselle tuloja, mutta Veikkaus ei ole riippuvainen raviratatoiminnasta. Veikkaus voisi hankkia samat tulot esimerkiksi lisäämällä valikoimaansa uusia arvonta- tai kasinopelejä. Arvonta- ja kasinopelien kate oli vuonna 2023 noin 915 miljoonaa euroa, kun Toto-pelien tuotto jäi kymmeniin miljooniin euroihin. 

Hevosalan väite, että tuotot ravipeleistä kuuluvat ravien järjestäjille on yhtä absurdi kuin se, että Veikkauksen tulosvedon tuotot pitäisi tulouttaa Valioliigalle tai muun Veikkauksen vedonlyönnin tuotot sen kohteelle. Vaikka Veikkaus järjestää vedonlyöntiä ja rahapelejä myös muiden urheilulajien osalta, ja tulot näistä menevät valtiolle, muut yksityiset urheilutapahtumajärjestäjät eivät ole esittäneet vastaavia massiivisia tukivaatimuksia vedoten rahapelituottoihin. Esimerkiksi yksityiset tenniskenttien omistajat, joiden kentillä järjestetään tenniskilpailuja, rahoittavat toimintaansa pääosin lipputuloilla, sponsoroinnilla ja muilla tulolähteillä. 

Mikä on ravialan tukien vaihtoehtoiskustannus? 

Taloustieteessä vaihtoehtoiskustannus tarkoittaa sitä hyötyä tai arvoa, jonka menetämme valitessamme yhden vaihtoehdon muiden joukosta. Se kuvaa siis sitä, mitä menetämme luopuessamme jostain muusta mahdollisuudesta. 

Veikkaus Oy:n voitot ovat osa valtion budjettia eikä sen tuottoa enää kohdenneta tiettyihin käyttökohteisiin, vaan se käytetään yleiskatteellisena valtion budjetin menoihin. Ravialan saamat tuet myönnetään siis valtion budjetista, ja niiden vaihtoehtoiskustannuksena on resurssien ohjaaminen pois muusta valtion varoilla rahoitettavasta toiminnasta kuten esimerkiksi koulutuksesta, nuorten liikunnasta tai vanhusten hoidosta. 

Tutkimusnäyttöä löytyy siitä, että Suomessa yritystukia jaetaan usein tehottomasti ja osa tuista on haitallisia eikä edes parhaiden yritystukien eli taloutta uudistavien ja talouskasvua tukevien t&k-tukien kohdentaminen ole ollut aina kovin onnistunutta (kts. esim. Koski ym., 2015; Fornaro ym., 2020; Einiö ym., 2022; Koski ym., 2023). 

Lopuksi 

Taloustieteilijöiden lausumia tulkitaan usein virheellisesti julkisessa keskustelussa. Roolimme on tarjota ainoastaan taloustieteellinen näkökulma päätöksenteon tueksi. Kun taloustieteilijänä kommentoin esimerkiksi ravialan tukien taloudellisia perusteita, lausuntoni ei ole kannanotto ravitoiminnan puolesta tai sitä vastaan kuten hevosalan ihmiset ovat saamani palautteen perusteella käsittäneet. Poliittisten päättäjien tehtävänä on arvioida yritystukien järkevyyttä paitsi taloudellisten myös muiden näkökohtien osalta (esim. ympäristönäkökulmat ja muut laajemmat yhteiskunnalliset tavoitteet) ja tehdä päätökset oman arvomaailmansa pohjalta. 

Lähteet

Einiö, Koski, Kuusi & Lehmus (2022). Innovation, reallocation and growth in the 21st century. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:1.  

Fornaro, P., Koski, H., Pajarinen, M. & Ylhäinen, I. (2020). Evaluation of Tekes R&D funding to the European Commission. Impact Study, Business Finland Report 3/2020.

Koski, H. & Pajarinen, M. (2015). Subsidies, shadow of death and productivity. Journal of Industry, Competition and Trade 15, 189-204. 

Koski, H., Maliranta, M., Fornaro, P., Juuti, T., Kiema, I. & Pajarinen, M. (2023). Yritysten tuottavuuserot ja tuottavuuden eturintama. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:42.