Suomessa meneillään olevissa työehtosopimusneuvotteluissa Saksan IG Metallin neuvottelutulos on saanut osakseen paljon huomiota. On kuitenkin huomattava, että jos talouden kehitys osoittautuu ennakoitua huonommaksi, joustavat palkat Saksassa myös alaspäin. Suomessa näin ei käy, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Antti Kauhanen.
Useissa puheenvuoroissa Suomen työehtosopimusneuvotteluissa on vedottu ”Saksan korotuksiin”. Mielestäni on kaksi syytä, minkä takia IG Metallin sopimuskorotusten ei voi sellaisenaan ajatella kuvaavan ”Saksan korotuksia ”.
Ensinnäkin Saksassa työehtosopimusten kattavuus on vain noin 43 prosenttia[1], ja teollisuudessakin työehtosopimusten kattavuus on vain 44 prosenttia. Valtaosalle palkansaajista työehdot eivät siis määräydy työehtosopimuspöydissä.
Ansiokehitys onkin erkaantunut selkeästi eri toimialojen välillä 20 viime vuoden aikana (Müller and Schulten 2019). Ansiot ovat kasvaneet esimerkiksi metalliteollisuudessa huomattavasti nopeammin kuin kaupan alalla. Teollisuusalojen sisälläkin sopimuskorotuksissa on vaihtelua (Schulten 2022, kuvio 4 sivu 14).
Toiseksi Saksassa toteutunut palkkakehitys voi ylittää – tai alittaa sopimuskorotukset. Suomessa toteutunut palkkakehitys ylittää sopimuskorotukset, eli niin sanotut palkkaliukumat ovat positiivisia. Saksassa vuosina 2000–2021 toteutunut ansiokehitys on alittanut sopimuskorotukset kahdeksana vuotena (Schulten 2022, kuvio 4 sivu 13).
Eräs keskeinen syy sille, miksi toteutunut ansiokehitys voi alittaa sopimuskorotukset, piilee avaamislausekkeissa. Avaamislausekkeiden perusteella tietyistä työehdoista voidaan sopia yrityksissä toisin kuin sopimuksessa on määrätty. Vuonna 2015 avaamislausekkeita käytti Saksassa noin viidennes yrityksistä (Müller and Schulten 2019).
Monissa tapauksissa avaamislausekkeen käyttö on rajoitettu tilanteisiin, joissa sovituista työehdoista poikkeaminen auttaisi vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä välttämään konkurssin tai turvaamaan työpaikkoja. Avaamislausekkeen käytöllä voi olla myös laajempia ja yleisempiä perusteita, kuten yrityksen kilpailukyvyn parantaminen. Tällaiset perusteet ovat viime vuosina yleistyneet.
Suomen kilpailukyvyn kannalta olennaista on kilpailijamaiden toteutuva ansiokehitys. Tämän vuoden ansiokehitystä Saksassa ei voida täysin ennustaa sopimuskorotusten perusteella.
Jos talouden kehitys osoittautuu ennakoitua huonommaksi, joustavat palkat alaspäin Saksassa. Suomessa näin ei käy.
Müller, Torsten and Thorsten Schulten. 2019. Germany: Parallel Universes of Collective Bargaining. In Torsten Müller, Kurt Vandaele and Jeremy Waddington. Collective Bargaining in Europe: Towards an Endgame, pp 239-264. Brussels: ETUI.
Schulten, Thorsten. 2022. Tarifpolitischer Jahresbericht 2021: Tarifpolitik Im Zweiten Jahr Der Corona-Pandemie. WSI.
[1] https://www.destatis.de/EN/Themes/Labour/Earnings/Agreed-Earnings-Collective-Bargaining-Coverage/Tables/collective-bargaining-coverage-germany-employees.html
