Hallitus voi poiketa taloustavoitteistaan ”normaalia heikommassa talouskehityksessä” – mutta mikä on normaalia heikompaa kehitystä?

Rinteen/Marinin hallitusten keskeiset taloustavoitteet – työllisyys ja julkisen talouden tasapaino ‒ pätevät vain normaalin kansainvälisen talouskehityksen oloissa. Tätä heikomman kehityksen oloissa tavoitteista voidaan hallitusohjelman mukaan poiketa. ”Normaalia heikommalle kehitykselle” ei ole kuitenkaan annettu määritelmää tai edes kuvausta. Tänään julkaistussa Etla-muistiossa esitellään tapa määritellä normaali ja heikko kansainvälinen taloudellinen tilanne. Lisäksi muistiossa arvioidaan, minkälaisia vaikutuksia normaalia heikommalla talouskehityksellä olisi Suomen tuotantoon, työllisyyteen ja julkiseen talouteen.

Hallitusten onnistumista arvioidaan yleensä toteutuneen kehityksen perusteella. Jos ulkoiset olosuhteet muodostuvat hallituskaudella hyviksi, huonokin politiikka näyttää onnistuneelta ja vastaavasti, jos olosuhteet ovat huonot, hyväkin politiikka voi jälkikäteen näyttää huonolta. Tilanne on ongelmallinen, paitsi saavutusten arvioinnin kannalta, myös hallituskauden aikana, kun toteutuvaa kehitystä ei välttämättä voi pitää luotettavana arviona politiikkatoimien tehokkuudesta tai tarpeesta korjata harjoitettavaa politiikkaa.

Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälän sekä Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmuksen ja tutkija Jetro Anttosen laatimassa muistiossa ”Heikot talousolosuhteet ja hallitusohjelman tavoitteet(ETLA Muistio 86) pyritään erottamaan politiikan ja muiden tekijöiden vaikutus toisistaan eli arvioidaan talouden ulkoisen ympäristön merkitystä suhteessa Marinin hallituksen tavoitteiden toteutumiseen. Hallituksen keskeisiä tavoitteita ovat mm. työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja julkisen talouden tasapaino vuonna 2023.

Tekijät ehdottavat määritelmää normaalille ja sen vastakohtana olevalle heikommalle taloudelliselle tilanteelle, koska hallituksen työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainoa koskevat tavoitteet pätevät vain ”normaalin kansainvälisen talouskehityksen” oloissa eikä normaalia heikompaa kehitystä ole hallitusohjelmassa määritelty. Määritelmällä on väliä, sillä heikommassa talouskehityksessä hallituksen tavoitteista voidaan ohjelman mukaan poiketa. Lisäksi poikkeuksellisessa huonossa tilanteessa menoja voidaan lisätä miljardilla eurolla yli menokehyksen.

Heikon taloustilanteen todennäköisyys 20 prosenttia

Tekijät ehdottavat, että normaalin määritelmä perustuisi euroalueen bruttokansantuotteen ennusteeseen vuoteen 2023 asti. Heikoksi talouskehitykseksi määritellään tiettyä tilastollista poikkeamaa huonompi bkt:n kehitys. Tämä vastaa sitä, että euroalueen bkt:n summa jää hallituksen aloitusta seuraavan neljän vuoden aikana noin 2,5 prosenttia ennustettua pienemmäksi. Muistiossa on hahmoteltu kaksi vaihtoehtoista heikon talouskehityksen skenaariota sekä laskettu näiden toteutumisen vaikutukset Suomen tuotantoon, työllisyyteen ja  julkisen talouden tasapainoon.

Heikon taloustilanteen syntymisen todennäköisyys olisi noin 20 prosenttia, toteaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

– Simulointimme tuottavat raskaan pettymyksen hallituksen työllisyystavoitteille, jos poikkeama normaalista toteutuisi jo kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Suomen tuotannon, työllisyyden ja julkisen talouden tasapainon kehitys olisi merkittävästi ennustettua huonompaa, Lehmus pohtii.

Lyhytaikaisessa jyrkässä poikkeamassa Suomen työllisyysaste jäisi 0,6‒1,1 prosenttiyksikköä alhaisemmaksi vuoteen 2023 mennessä kuin perusuralla. Vastaavasti pitkäaikaisemmassa ja loivemmassa poikkeamassa työllisyysaste jäisi 1,2‒2 prosenttiyksikköä pienemmäksi (Kuviot 5 ja 8 alla). Työllisyyden lisäksi heikomman taloudellisen tilanteen poikkeamalla olisi merkittäviä vaikutuksia myös Suomen julkistalouden alijäämään.

– Seuraukset määritelmän mukaisesta heikosta euroalueen kehityksestä ovat sen verran suuria, että vaikutusten kompensointi kotimaisilla toimilla on jokseenkin epärealistista. Tässä mielessä hallituksen politiikkatoimien ehdollistaminen kansainväliseen kehitykseen vaikuttaa perustellulta. Toisaalta menokehyksen ylittämiselle syntyy hallitusohjelman sallima peruste vain erittäin poikkeuksellisissa oloissa, muistuttaa Vesa Vihriälä.

 

 

 

Anttonen, Jetro, Lehmus, Markku & Vihriälä, Vesa: Heikot talousolosuhteet ja hallitusohjelman tavoitteet. (Etla Muistio 86).

 

Lisätiedot:

 Työelämäprofessori Vesa Vihriälä, Helsingin yliopisto, p.043-824 1660, vesa.vihriala@helsinki.fi

Ennustepäällikkö Markku Lehmus, ETLA, p. 044-549 8455, markku.lehmus@etla.fi