Etla ennustaa: kevään Suhdanteen webinaari

Etlan kevään 2021 suhdanne-ennuste julkaistiin maanantaina 15. maaliskuuta. Syksyn 2020 Suhdanteen tapaan julkistustilaisuus pidettiin Zoom-webinaarina. Tilaisuudessa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus kävi läpi tuoreen ennusteen sisällön. Ennusteryhmän tutkija Päivi Puonti kävi läpi Marinin hallituksen työllisyystoimien toteutumista ja vaikutusarvioita. Paikalla olivat myös Ville Kaitila sekä Birgitta Berg-Andersson eli Etlan koko ennusteryhmä sekä toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Tilaisuuden juonsi Etlan viestintäjohtaja Tytti Sulander.

Etla ennustaa Suomen talouden kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 3 prosenttia ja ensi vuonna 2,4 prosenttia. Suurimmat riskit liittyvät rokotekattavuuteen eli mikäli rokotekattavuutta ei saada Suomessa kasvamaan, voi syksyn talouskehityskin näyttää huomattavasti synkemmältä.

Suhdanteen erikoisteema-artikkelissa Päivi Puonti ja Markku Lehmus vertailevat Sipilän ja Marinin hallitusten keskeisiä työllisyystoimia. Marinin hallituksen työllisyystoimien tavoitteena on ollut vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla.

– Tällä hetkellä ei ole selvää edes se, onko hallituksen työllisyystoimien kokonaisvaikutus julkista taloutta vahvistava vai heikentävä, Puonti toteaa webinaarissa omassa puheenvuorossaan.

Webinaarin loppupuolella yleisöstä nousi kysymyksiä muun muassa palkankorotuksista osana Suomen kilpailukykyä ja hallitukselta vaadittavista työllisyystoimista.

Lopussa yleisölle paljastettiin myös, että ensi syksynä Etlan Suhdanne-ennuste ilmestyy ulkoasultaan täysin uudistuneena niin painotuotteena kuin verkkosivuillakin eli samalla uudistyy koko suhdanne.fi -sivusto. Oranssiin vivahtava värimaailma jää siis kevään julkaisun myötä osaksi Etlan historiaa.

Etlan ennuste tiivistettynä:

• Kokonaistuotanto kasvaa 3 prosenttia tänä vuonna ja 2,4 prosenttia ensi vuonna. Vuodelle 2023 Etla ennustaa 1,7 prosentin kasvua.
• Talous kasvaa tänä vuonna erityisesti viennin ja kulutuksen tukemina. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen voimistumisen merkitys talouskasvulle on suuri.
• Suomen vienti kasvaa tänä vuonna lähes 4,5 prosenttia, ensi vuonna jopa 7 prosenttia kun myös palveluvienti voimistuu.
• Yksityinen kulutus kasvaa 2,3 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna jopa 4,6 prosenttia. Kulutuksen elpyminen on kuitenkin riippuvaista rokotekattavuuden etenemisestä. Kotitaloudet pääsevät käyttämään kertyneitä säästöjään, kun rajoitukset poistuvat ja palveluiden kuluttaminen koetaan taas turvalliseksi.
• Investoinnit kasvavat tänä vuonna alle 2 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Voimakkaimmin kasvavat kone- ja laiteinvestoinnit. Asuinrakentamisen kasvu kiihtyy vuonna 2022.
• Talouskasvun suurimmat riskit liittyvät pandemian hallintaan. Rokotekattavuus voi kehittyä odotuksia hitaammin, ja virusmuunnokset saattavat ainakin osittain kiertää rokotteen antamaa suojaa.
• Työttömyys alenee tänä ja ensi vuonna. Kuluvan vuoden työttömyysasteeksi Etla ennustaa 7,5 prosenttia, ensi vuodelle 7,2 prosenttia. Hallituksen työllisyystavoite jää näillä tiedoin saavuttamatta, vuonna 2023 työllisyysaste on 73 prosenttia.
• Julkistalouden tasapaino paranee hieman talouskasvun ja tilapäisten koronan takia tehtyjen menolisäysten sekä veronalennusten poistumisen ansiosta. Kuluvan vuoden julkistalouden alijäämä on 3,8 prosenttia bkt:sta ja ensi vuonna 2,3 prosenttia bkt:sta. Julkisen velan suhde bkt:hen kuitenkin kasvaa.

ETLA ENNUSTAA: VIRUS VARJOSTAA VIELÄ KEVÄTTÄ, LOPPUVUOSI ON JO VALOISAMPI (TIEDOTE 15.3.2021)