Etla ennustaa: virus varjostaa vielä kevättä, loppuvuosi on jo valoisampi

Etlan ennuste tiivistettynä:

• Kokonaistuotanto kasvaa 3 prosenttia tänä vuonna ja 2,4 prosenttia ensi vuonna. Vuodelle 2023 Etla ennustaa 1,7 prosentin kasvua.
• Talous kasvaa tänä vuonna erityisesti viennin ja kulutuksen tukemina. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen voimistumisen merkitys talouskasvulle on suuri.
• Suomen vienti kasvaa tänä vuonna lähes 4,5 prosenttia, ensi vuonna jopa 7 prosenttia kun myös palveluvienti voimistuu.
• Yksityinen kulutus kasvaa 2,3 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna jopa 4,6 prosenttia. Kulutuksen elpyminen on kuitenkin riippuvaista rokotekattavuuden etenemisestä. Kotitaloudet pääsevät käyttämään kertyneitä säästöjään, kun rajoitukset poistuvat ja palveluiden kuluttaminen koetaan taas turvalliseksi.
• Investoinnit kasvavat tänä vuonna alle 2 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Voimakkaimmin kasvavat kone- ja laiteinvestoinnit. Asuinrakentamisen kasvu kiihtyy vuonna 2022.
• Talouskasvun suurimmat riskit liittyvät pandemian hallintaan. Rokotekattavuus voi kehittyä odotuksia hitaammin, ja virusmuunnokset saattavat ainakin osittain kiertää rokotteen antamaa suojaa.
• Työttömyys alenee tänä ja ensi vuonna. Kuluvan vuoden työttömyysasteeksi Etla ennustaa 7,5 prosenttia, ensi vuodelle 7,2 prosenttia. Hallituksen työllisyystavoite jää näillä tiedoin saavuttamatta, vuonna 2023 työllisyysaste on 73 prosenttia.
• Julkistalouden tasapaino paranee hieman talouskasvun ja tilapäisten koronan takia tehtyjen menolisäysten sekä veronalennusten poistumisen ansiosta. Kuluvan vuoden julkistalouden alijäämä on 3,8 prosenttia bkt:sta ja ensi vuonna 2,3 prosenttia bkt:sta. Julkisen velan suhde bkt:hen kuitenkin kasvaa.

Synkän vuoden jälkeen maailmantalous kasvaa

Maailmantalous toipuu tänä vuonna liki 6 prosentin kasvuvauhtiin. Viime vuonna maailmantalous supistui 3,5 prosenttia – eli yhtä paljon kuin toisen maailmansodan viimeisenä vuonna. Elpymistä avittaa erittäin voimakas finanssi- ja rahapoliittinen elvytys, mutta tärkein yksittäinen kasvua tukeva tekijä on rokotteen kehittäminen ennätysajassa. Riittävä rokotekattavuus saavutetaan globaalisti vasta ensi vuonna, joten palveluiden elpyminen siirtyy monessa maassa loppuvuoteen tai ensi vuodelle. Ensi vuodelle ennustamme 4 prosentin kasvua maailmantalouteen.

Kasvu on tänä vuonna erityisen nopeaa Yhdysvalloissa: 6,3 prosenttia. Bidenin hallinnon uusi 1 900 miljardin dollarin elvytyspaketti nostaa päätösperäisen elvytyksen jo yli 25 prosenttiin bkt:sta. Euroalueella kasvu jää hitaammaksi rokotekattavuuden hitaan edistymisen takia, myös päätösperäinen elvytys jää jälkeen Yhdysvalloista. Etla ennustaa euroalueen bkt:n kasvavan 4,7 prosenttia tänä vuonna ja 3,5 prosenttia vuonna 2022. Suurimmat miinukset kirjattiin viime vuonna Etelä-Euroopan talouksissa: Espanja -11, Italia -8,8 ja Ranska -8,3 prosenttia. Näissä maissa nähdäänkin hyviä kasvulukuja tämän vuoden toisella puoliskolla, kun matkailu helpottuu.

750 miljardin euron suuruinen EU:n elpymisväline kiihdyttää EU-maiden kasvua ennustejaksolla keskimäärin vain joitakin prosentin kymmenyksiä.

Kiinan talous kasvaa ennusteemme mukaan 8 prosenttia tänä vuonna. Kasvu on nopeimpien joukossa koko maailmassa, ja osoittaa Kiinan selättäneen tiukoilla toimillaan koronakriisin. Ensi vuodelle ennustamme Kiinaan vajaan 6 prosentin kasvua.

Talouden näkymissä on edelleen useita riskejä. Keskeisin riski liittyy pandemian hallintaan, rokotekattavuuden odotettua hitaampaan etenemiseen ja uusiin virusmuunnoksiin. Myös maailmankaupan näkymissä on riskejä mm. Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasuhteissa. Lisäksi julkisen velan korkeat tasot ja niihin liittyvät epäsuorat riskit tietyissä euromaissa muodostavat epävarmuutta lähivuosille. Odotamme EKP:n pitävän ohjauskoron nollassa ainakin vuoteen 2023 asti.

Suomessa luvassa valoisampi loppuvuosi

Suomen bruttokansantuote laski kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan viime vuonna 2,9 prosenttia, yksityinen kulutus jopa 4,9 prosenttia. Vienti väheni 6,3 prosenttia ja tuonti 6,6 prosenttia. Viime vuoden bkt-tiedot ovat koronavuoden takia tällä kertaa tavallista epävarmemmalla pohjalla.

Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvavan 3 prosenttia tänä vuonna. Kasvulukua on laskettu 0,2 prosenttiyksiköllä viime syyskuusta, koska rokotekattavuus etenee odotettua hitaammin ja heikentää yksityisen kulutuksen näkymiä. Ensi vuoden talouskasvuksi ennustamme 2,4 prosenttia ja vuodelle 2023 ennustamme 1,7 prosentin kasvua.

– Rokotekattavuus nousee koko ajan, nyt jo yli 11 prosenttia Suomen aikuisväestöstä alkaa olla rokotettuja. Tilanteen pitäisi edelleen parantua huomattavasti huhti-kesäkuussa, kun rokotepula alkaa helpottaa. Niinpä edessä on alkuvuotta selvästi valoisampi loppuvuosi niin talouden kuin terveydenkin kannalta, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Yksityisen kulutuksen merkitys kasvulle on suuri, se kasvaa noin 2,5 prosenttia tänä vuonna, kun epidemian aiheuttamat rajoitukset poistuvat asteittain kesän kuluessa. Ensi vuonna Etla ennustaa yksityisen kulutuksen kasvavan jo yli 4,5 prosenttia. Inflaatio kiihtyy vain hieman.

Vienti vetää – ja ensi vuonna palveluvientikin

Vienti kasvaa tänä vuonna lähes 4,5 prosenttia ja ensi vuonna jo yli 7 prosenttia. Palveluvienti romahti viime vuonna jopa 15 prosenttia, joten sen toipumiseen on vielä matkaa. Tänä vuonna erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuuden sekä kulkuneuvoteollisuuden vienti kasvaa voimakkaasti. Autoteollisuuden kysyntätilanne on erittäin hyvä, ja telakoilta luovutetaan kuluvana vuonna iso risteilijä sekä kaksi pienempää alusta.

Ensi vuonna vienti saa edelleen vetoapua kansainvälisen talouden elpymisestä, samalla kun saavutettu rokotekattavuus mahdollistaa myös turismin voimakkaan elpymisen. Palveluiden viennin ennustetaan kasvavan jopa 15 prosenttia ensi vuonna. Suomen kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen tänä ja ensi vuonna hidastaa kuitenkin viennin elpymistä.

Investointihorros päättyy, työllisyystavoite tuskin toteutuu

Investointien ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,8 prosenttia. Kasvua nopeuttaa yritysten kone- ja laiteinvestointien selvä lisääntyminen. Vuonna 2022 investointien kasvu voimistuu hieman, 2,4 prosenttiin.

Työmarkkinat selvisivät koronakriisistä odotettua pienemmin vaurioin: työttömyysaste nousi Tilastokeskuksen mukaan vain 7,8 prosenttiin. Lomautettuna oli kuitenkin huomattava määrä palvelualojen työntekijöistä. Työllisten määrän ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 29 000 henkilöllä kasvun painottuessa vuoden toiseen puoliskoon. Työttömyys laskee tänä vuonna 7,5 prosenttiin ja työllisyysaste keskimäärin 72,3 prosenttiin.

Ensi vuonna työllisyysasteen odotetaan paranevan 72,8 prosenttiin, sillä 15–64-vuotiaiden työllisyys kasvaa, kun heidän lukumääränsä pienenee. Osaavan työvoiman saatavuus on suurempi este kasvulle jo ensi vuonna. Etla ennustaa, että Suomen työllisyysaste nousee vuoteen 2023 mennessä 73 prosenttiin – eli ilman uusia merkittäviä työllisyystoimia Marinin hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoite jää toteutumatta.

– Kun koronapandemia alkaa pian hellittää, on Suomessakin hyvä kääntää katse vanhoihin haasteisiimme. Pandemian aiheuttamat kustannukset tuovat niihinkin oman lisänsä. Suomen julkinen velka on nousemassa lähelle 70 prosenttia bkt:stä tänä vuonna, kun ennen pandemiaa oltiin noin 60 prosentin tasolla. Samalla kustannuskilpailukykymme heikkenee keskeisiin kilpailijamaihimme nähden. Tarvitaan toimia, toteaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Suhdanne-julkaisun verkkoversio on luettavissa 15.3. klo 9:30 alkaen osoitteessa www.suhdanne.fi. Verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata omalle koneelleen, samoin Suhdanne-julkaisun tekstit pdf-tiedostoina. Suhdanne-ennusteen ohella julkaisu sisältää artikkeleita ajankohtaisista aiheista: Ville Kaitila kirjoittaa Suomen kustannuskilpailukyvyn ja viennin kehityksestä ja Jetro Anttonen ekonometrisistä malleista, asiantuntijaennusteista sekä ennuste-epävarmuudesta. Erityisteemana Päivi Puonti käy läpi Marinin ja Sipilän hallitusten työllisyystoimien toteutumista ja vaikutusarvioita.