The EU’s Emission Trading Scheme (EU ETS) has been shown to have reduced emissions in the participating countries and industries since its adoption in 2005. However, there is less evidence on the shifting of production outside EU to avoid emission controls. We study this so-called carbon leakage with gravity analysis of international trade flows and carbon intensities of trade. We provide a simple theoretical framework and study its implications empirically. Our findings with the new OECD data indicate that carbon leakage has in fact occurred due to the EU ETS, resulting in higher CO2 intensity of imports to the EU, and lower CO2 intensity of exports from the EU. The evidence on the value of imports also shows some increases from nonparticipating countries due to the ETS. We find that our results are broadly consistent with the theory.
Euroopan unioni pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Tärkeä väline tavoitteen saavuttamiseen on vuonna 2005 käynnistetty EU:n päästökauppajärjestelmä. Päästökauppajärjestelmä asettaa kattomäärät päästöille järjestelmän piiriin kuuluvilla toimialoilla. Päästöoikeuksia on tähän mennessä sekä huutokaupattu että jaettu ilmaiseksi. Ilmastopolitiikan tiukentuessa huutokaupattavien päästölupien osuus kasvaa ja määrä vähenee, mikä nostaa päästöoikeuksien hintaa ja siten päästöjen kustannuksia yrityksille.
Ilmastopolitiikan kiristyessä huolenaiheena on, että tuotanto siirtyy EU:n ulkopuolelle maihin, joissa sääntely ei ole yhtä tiukkaa, eli tapahtuu niin sanottua hiilivuotoa.
Tässä tutkimuksessa arvioidaan, onko päästökaupan seurauksena tapahtunut hiilivuotoa ja minkä verran. Analysoimme tilastollisesti vuosien 2000–2018 kansainvälisiä kauppavirtoja sekä niiden sisältämiä päästöjä 60 maan osalta. Merkkejä hiilivuodosta etsimme niin EU:n tuonnin ja viennin kokonaismäärästä kuin sen hiili-intensiteetistäkin.
Tulokset osoittavat, että hiilivuotoa on tapahtunut jonkin verran päästökaupan seurauksena. Esimerkiksi tuonnin hiili-intensiteetti on kasvanut 4 prosenttia verrattuna siihen, että päästökauppaa ei olisi ollut. Toisaalta viennin hiili-intensiteetti on laskenut, mikä viittaa siihen, että päästökauppajärjestelmä on vähentänyt EU:n sisäisen tuotannon päästöjä. Tuloksemme ovat kiinnostavia, sillä empiirisissä tutkimuksissa ei ole aiemmin löydetty selvää näyttöä EU:n päästökauppajärjestelmän aiheuttamasta hiilivuodosta. Uutta näyttöä tarvitaan erityisesti suunniteltaessa ja perusteltaessa erilaisia talouspolitiikan mekanismeja, kuten EU:n suunnittelemaa hiilitullijärjestelmää.
