The paper investigates the impact of involuntary job loss on severe debt problems in Finland, where up to 50% of income may be subject to wage garnishment for 25 years. We use linked employer-employee data combined with unique administrative records covering debt enforcements from 2007 to 2018. Our event study analysis uncovers a robust and persistent impact of job loss, characterized by plant closures and mass layoffs, on debt-related challenges. Specifically, displaced workers have a 5% higher likelihood of enforced debts in the year of displacement compared to the control group. This effect increases, peaking at 16% four years post-displacement and maintaining a substantial level of roughly 10% nine years afterwards. Effects are particularly large for unpaid taxes, penal orders and fines, while job loss demonstrates only a modest impact on unpaid social or healthcare payments and alimonies. Moreover, these effects are more profound among males, less educated, and individuals already burdened with excessive debt, such as mortgages, prior to displacement.
Suomen ulosottojärjestelmä on hyvin tiukka, ja velallisen nettomääräisestä palkasta ja muista toistuvaistuloista voidaan ulosmitata jopa 50 prosenttia 25 vuoden ajan. Henkilöt voivat päätyä velkaongelmiin monista eri syistä johtuen, mutta kyselyiden perusteella noin puolet kokevat työn menetyksen ja/tai tulojen äkillisen alenemisen olevan juurisyy velkaongelmiin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaankin työpaikan menettämisen vaikutusta henkilön todennäköisyyteen joutua ulosottoon.
Käytämme yhdistettyä työnantaja-työntekijäaineistoa sekä tietoja henkilöiden ulosottomerkinnöistä vuosille 2007–2018. Työpaikan menettäneillä tarkoitamme heitä, jotka menettävät työpaikkansa toimipaikan sulkemisen tai joukkoirtisanomisen takia, ja analyysissa tarkastelemme henkilöiden velkaongelmia jopa yhdeksän vuoden seurantajakson aikana. Työpaikan menettäneillä havaitaan 5–20 prosenttia suurempi alttius joutua ulosottoon verrokkiryhmään verrattuna, ja tämä vaikutus on merkittävä vielä yhdeksän vuotta työpaikan menettämisen jälkeen. Vaikutukset ovat suurempia miehillä kuin naisilla, vähemmin koulutetuilla kuin korkeakoulutetuilla ja henkilöillä, joilla oli merkittävästi velkaa jo ennen työpaikan menettämistä. Lisäksi havaitsemme, että työpaikan menetys lisää erityisesti maksamattomista veroista, rangaistus- ja sakkomääräyksistä sekä muista henkilökohtaisista maksuista (kuten osamaksut) johtuvia ulosottoja.
