Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijät

Irz XavierJansik CsabaKotiranta AnnuPajarinen MikaPuukko HennaTahvanainen Antti-Jussi

Tässä raportissa arvioidaan suomalaisen elintarvikeketjun lyhyen aikavälin kustannus- ja pitkän aikavälin kasvukilpailukykyä sekä näiden osatekijöitä. Tuloksia verrataan kolmeen vertailumaahan – Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Elintarvikeketjua käsitellään raportissa kolmena, toisiinsa arvoketjurakentein nivoutuvana toimialana. Nämä ovat alkutuotanto, elintarviketeollisuus ja elintarvikekauppa. Tavoitteena on tuottaa tehokkaasti hyödynnettävää tietoa alan sääntelyn kohdentamiseen, viennin edistämiseen ja liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävän päätöksenteon avuksi. Elintarviketeollisuuden ja -kaupan suhteellinen kustannuskilpailukyky on hyvä. Kummankin toimialan kannattavuus on vertailumaita parempi. Maltilliset palkkaratkaisut, viime vuosien kohtuulliset raaka-ainekustannukset ja hyvät markkinahinnat mahdollistavat kannattavan toiminnan. Elintarviketeollisuuden ja -kaupan suurimpana haasteena on kuitenkin työn vertailumaita heikompi tuottavuus. Teollisuudessa syynä on suhteellisesti korkeampi työintensiivisyys. Kaupan osalta sen sijaan tarvitaan syvällisempää tutkimusta syiden selvittämiseksi. Alkutuotannon kustannuskilpailukyky on huono. Lisäksi kannattavuuskertoimen odotetaan heikentyvän entisestään seuraavien vuosien aikana. Ongelmana on, että alkutuotannon sinänsä ansiokkaat tuottavuusparannukset valuvat ketjussa eteenpäin aina kuluttajalle asti. Tilarakennekehitystä kohti suurempia tilakokoja tulisi kannustaa jatkossakin. Kasvukilpailun osalta koko elintarvikeketjun keskeisin haaste on sen globalisaation kehityksestä miltei piittaamaton kotimarkkinakeskeisyys. Nyt kun ulkomainen kilpailu uhkaa tähän asti turvallisia sisämarkkinoita, tulee koko ketjun muuttaa asennettaan radikaalisti. Viennin kehittäminen tulee ottaa yhteistoiminnalliseksi tavoitteeksi. Tähän tarvitaan (a) uudenlaista osaamista perinteisiltä vientialoilta rekrytoimalla sekä alan koulutus-ohjelmia räätälöimällä ja laajentamalla, (b) ymmärryksen lisäämistä vientimarkkinakohtaisista tarpeista, (c) siirtymistä jalostamattomien raaka-aineiden ja puolivalmisteiden viennistä brändättyjen tuotteiden vientiin, (d) resurssien vapauttamista esim. alan valvontaa virtaviivaistamalla ja (d) viranomaisten mandaatin muuttamista neuvovammaksi ja osallistuvammaksi.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 7/2017.

Julkaisun tietoja

Päiväys
23.01.2017
Sivuja
142
Painoversion saatavuus
Saatavilla
Kieli
Suomi
Julkaisu muissa palveluissa
Hae julkaisu VNK:n verkkosivuilta.