Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 8/2012
Internetin osuus Suomen taloudesta on noin kymmenesosa. Merkittävin yksittäinen osa Internetin talousvaikutuksista liittyy sen käyttöön kotitalouksissa. Kahdeksassa vertailumaassa Internetin bruttokansantuoteosuus vaihteli 49 prosentin välillä vuonna 2008 ja oli korkein juuri Suomessa, selvällä erolla toiseksi jäävään Ruotsiin ja kolmanneksi sijoittuvaan Yhdysvaltoihin. Suomen asemaa pönkittivät tieto- ja viestintäteknologiaan (ICT :hen) liittyvien tavaroiden ja erityisesti palvelujen ylijäämäinen ulkomaankauppa. Ilman ICT :n ulkomaankaupan sinänsä oikeaa ja perusteltua huomioimista Suomi romahtaisi maavertailun häntäpäähän. Vuodesta 2007 vuoteen 2008 ICT-palvelujen nettovienti hyppää lähes nollasta selvästi ICT-tavaroiden nettovientiä suuremmaksi, mikä selittyy sekä tilastonlaatijan valpastumisella että yritysten muuttuneilla käytännöillä. Tehdyn vertailun valossa Suomi kunnostautuu jälleen pikemminkin ICT :n tarjoajana kuin sen käyttäjänä.
Internetillä tarkoitetaan globaalia tietoverkkoa. Käsite pitää sisällään fyysisen verkkoinfrastruktuurin ja päätelaitteet sekä digitaaliset ohjelmistot, palvelut ja sisällöt eri tasoilla ja muodoissa. Viimeaikaisen yhdentymiskehityksen myötä Internet on siis enenevässä määrin sama asia kuin kaikki ICT :n tarjonta ja käyttö. Useimmille kansalaisille Internet on jo nyt perushyödyke ja yrityksille elinkeinotoiminnan välttämätön edellytys, jolloin Internet-palveluiden tietty minimitaso voisi olla osa kansalaisoikeuksia.
Julkisella vallalla on sekä suora että epäsuora rooli Internetin hyötykäytön edistäjänä. Internetin ja ICT :n potentiaali liittyy tunnettuihin ja tuntemattomiin innovoinnin kautta paljastuviin mahdollisuuksiin. ICT ja sen leviäminen on edelleen vaiheessa, jossa näitä edistäviä toimia voi motivoida vielä tuntemattomilla mahdollisuuksilla.
Ei saatavissa ETLAsta
