Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Vuositasolla kasvihuonepäästöjä kasvattavien, ns. ruskeiden tukien osuus on ollut joka vuosi vihreitä tukia suurempi, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ruskeita tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä. Samaan aikaan päästöjä vähentävien vihreiden tukien määrä – vaikkakin kasvussa – jää noin puoleen tästä. Myös tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää ruskeita tukia pienemmäksi.
Vihreän siirtymän edistämiseksi suunnatut taloudelliset tukitoimet ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä yritystukia. Osa näistä selittyy koronapandemian poikkeuksellisilla tuilla sekä energiatuilla Venäjän hyökkäyssodan aikana.
Tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa ”Vihreän siirtymän ja digitalisaation tuet Suomessa” (Etla Raportti 147) tarkastellaan vuositasolla Suomen vihreään siirtymään ja digitalisaatioon liittyvien tukien kohdentumista. Suurin osa maksetuista tuista on ns. ruskeita tukia, jotka kohdistuvat joko suoraan fossiilisille polttoaineille, tai ovat tuotantotukena kasvihuonekaasuja aiheuttavassa toiminnassa. Näitä tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä.
Samaan aikaan vihreiden tukien, jotka joko vähentävät kasvihuonepäästöjä tai muuten mahdollistavat vihreää siirtymää, määrä on kasvanut 35 miljoonasta 80 miljoonaan euroon vuosina 2020–2022. Määrä on edelleen selvästi ruskeita tukia pienempi, noin puolet siitä. Koko yritystukikannasta vihreiden tukien osuus on noin 12 prosenttia.
Digitalisaatiota tukevien tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää myös alle ruskeiden tukien, noin 80 miljoonaan euroon. Digitalisaation tuissa ei kuitenkaan ole havaittavissa samanlaista nousutrendiä kuin vihreissä tuissa.
Maakunnittain ruskeat tuet kohdentuvat merkittävästi Uudellemaalle, mikä johtuu pitkälti myös yritysten pääkonttorien sijaintipaikasta. Merkittävimmät ruskeat tuet Uudellamaalla ovat päästökaupan epäsuoria kompensaatiotukia. Lisäksi yksittäisiä suuria ruskeita tukia on kohdentunut myös Ahvenanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Keski-Pohjanmaalle. Ahvenanmaan osuutta selittävät kauppa-alusten työvoimakustannustuet.
Vihreiden tukien suurimmat tuet ovat energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämisen tukia ja ne kohdistuvat niin ikään pääosin Uudellemaalle, missä sijaitsevat yritysten pääkonttorit. Uusimaa on näin myös digitalisaation tukien suurin saaja. Jos digitukien osuutta tarkastellaan maakuntien liikevaihto-osuuteen verrattuna, yliedustettuina (tukien osuus) tuen saajina ovat Ahvenanmaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi.
Tutkimuksen laatinut Etlan tutkija, VTT Otto Kässi huomauttaa, että taloustieteellisesti yritystuet voivat olla perusteltuja, jos ne tuottavat koko kansantaloutta tukevia innovaatioita tai paikkaavat yritysten rahoitusrajoitteita, esimerkiksi uuden liiketoiminnan kehittämisessä. Vientiyritysten tukeminen voi olla kannattavaa ilman ulkoisvaikutuksia tai rahoitusrajoitteitakin, jos olennaisimmat kilpailijamaat myöntävät vastaavaa staattista tukea. Ilman tukea viennille voisi syntyä vientiä haittaava kustannusrasite suhteessa kilpailijoihin.
Merkittävä osa nykyisistä yritystuista on kuitenkin esimerkiksi tukia halvemmille polttoaineille, ja ne kohdistuvat siten verrattain kannattaville yrityksille.
– Julkiseen talouteen kohdistuu nyt valtavia säästöpaineita ja Suomi on samalla sitoutunut varsin merkittäviin ilmastotoimiin. Siksi myös yritystukien kriittinen tarkastelu on perusteltua. Talouskasvun näkökulmasta yritystukirahan parempi kohdistaminen innovaatio- ja t&k-tukiin olisi järkevää, toteaa Etlan Kässi.
Nyt julkaistun tutkimuksen aineistona on hyödynnetty vuonna 2023 avattua työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämää yritystukien tietopalvelujärjestelmää, joka sisältää tiedot myönnetyistä ja maksetuista yritystuista yritystasolla.
Kässi, Otto: Vihreän siirtymän ja digitalisaation tuet Suomessa (Etla Raportti 147)
Liitteet: Kuvio 1 Yritystukisummien jakauma ja Kuvio 2: Tukien jakauma niistä vastaavan viranomaistahon mukaan
