Suomi sijoittuu ensimmäiseksi vuoden 2023 Digibarometrissa. Vuoden 2022 ykkönen Tanska jää niukasti hopealle. Alankomaat on kolmas ja parantaa sijoitustaan kahdella pykälällä vuodesta 2022.
Digibarometri on komposiitti-indikaattori, joka mittaa maiden digitalisten teknologioiden edellytyksiä, käyttöä ja vaikutuksia. Mittaus tehdään kolmella tasolla (edellytykset, käyttö, vaikutukset) ja kolmen sektorin suhteen (kansalaiset, yritykset, julkinen sektori). Kolmesta sektorista ja kolmesta tasosta muodostuu 9-ulotteinen mittauskehikko.
Suomi on ollut Digibarometrin kärkisijoilla koko historiansa ajan. Se oli edellisen kerran ykkössijalla vuonna 2016. Suomen hyvä sijoitus Digibarometrissa selittyy sillä, että se pärjää hyvin kaikissa yhdeksässä mittarin ulottuvuudessa. Vuonna 2023 Suomi on ensimmäisenä digitalisaation edellytyksissä (vuoden 2022 sijoitus: 1), toisena digitalisaation vaikutuksissa (vuoden 2022 sijoitus: 1) ja toisena vaikutuksissa (vuoden 2022 sijoitus: 5).
Vuoden 2023 erityisteema tarkastelee big datan vaikutusta yrityksiin ja kuvaa sen kehitystä Suomen yrityskentän näkökulmasta. Tässä digibarometrissa big datalla tarkoitetaan erilaisista sähköisistä toiminnoista ja koneiden välisestä kommunikaatiosta syntyviä digitaalisia jälkiä, joiden käsittelyyn tarvitaan erityisiä teknologioita ja työkaluja. Yritystasoisen tarkastelun perusteella havaitsemme, että enemmistö suomalaisyrityksistä hyödyntää jossain määrin dataa mutta varsinaisia big data-bisnesmalleja on vain noin prosentilla. Big dataa käyttävien yritysten määrä on myös kasvanut varsin hitaasti – varsinkin, jos kehitystä suhteuttaa datan määrän kehitykseen.
Digibarometri esittää myös katsauksen viimeaikaisiin tekoälyn kehitysaskeliin. Generatiivisen tekoälyn nopea kehitys voi radikaalisti muuttaa monia työtehtäviä ja aiheuttaa sopeutumishaasteita. Historiallisesti vastaavien teknologisten edistysaskelien laajempaan käyttöönottoon on kuitenkin mennyt kymmeniä vuosia. Tekoälyn laajempi soveltaminen voi tuoda merkittäviä hyötyjä talouskasvulle ja tuottavuudelle vaikuttaen moniin toimialoihin ja ammatteihin globaalisti. Historian perusteella laajamittainen teknologinen työttömyys näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä.
Finland ranks first in the Digibarometer 2023 measurement, overtaking Denmark by a small margin. The Netherlands is third, improving its standing by two places from 2022.
The Digibarometer is a composite indicator that evaluates countries according to how they enable, utilise, and benefit from digitalisation. The measurement is done on three levels (capabilities, utilisation, implications) and across three sectors (firms, civic, and public). Each sector is ranked on each level, thus generating a measurement matrix with nine dimensions.
Finland has been at the top of the Digibarometer ranking throughout its history. It previously held the top place in 2016. Finland’s good standing in the Digibarometer is broadly explained by its high performance across all nine indicators. In 2023, Finland ranks first for capabilities to utilise digital technologies (no change from 2022). It ranks third in utilising these technologies (no change from 2022) and second in the implications (up by four places from 2022).
The special theme for 2023 examines the influence of big data on businesses, detailing its evolution from the perspective of the Finnish corporate landscape. In this study, ‘big data’ refers to the digital traces stemming from various electronic activities and inter-machine communications, necessitating requiring specialised tools and technologies for processing. A business-level review reveals that while most Finnish companies leverage data to some extent, only about one per cent have fully-fledged big data business models. Furthermore, the number of companies utilising big data has been increasing relatively slowly, especially when measured against the surge in data volumes globally.
Finally, the Digibarometer reviews potential economy-wide implications of the recent advances in generative artificial intelligence. The rapid advancement of generative artificial intelligence has the potential to transform numerous job roles and pose adaptation challenges radically. Historically, the broader adoption of comparable technological leaps has taken decades. More comprehensive application of AI could deliver significant benefits to economic growth and productivity, impacting a multitude of sectors and professions globally. At the same time, based on historical accounts, widespread technological unemployment seems unlikely.
