Aikuiskoulutus on osa jatkuvan oppimisen kokonaisuutta, jolla pyritään vastaamaan teknologisen kehityksen ja globalisaation aiheuttamaan murrokseen työmarkkinoilla. Ei ole kuitenkaan selvää, kuinka hyvin aikuiskoulutus auttaa murrokseen sopeutumisessa, sillä aikuiskoulutuksen ansio- ja työllisyysvaikutuksia ei tunneta kovin hyvin ja erityisesti kustannus–hyötyanalyysejä on tehty vähän.
Tässä muistiossa esitellään tuoreita suomalaisia tuloksia aikuisena aloitettujen tutkintojen ansio- ja työllisyysvaikutuksista. Tulokset osoittavat, että aikuisena aloitetut opinnot nostavat ansioita ja parantavat työllisyyttä. Vaikutuksissa on kuitenkin huomattavaa vaihtelua eri koulutusalojen välillä. Vaikutukset ovat suurimpia perusasteen suorittaneilla, jotka suorittavat toisen asteen tutkinnon. Pienimpiä vaikutukset ovat heillä, joilla on jo korkea-asteen tutkinto opinnot aloittaessaan.
Kustannus–hyötyanalyysit osoittavat, että tyypillisesti aikuiskoulutuksen taloudelliset hyödyt eivät riitä kattamaan sen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Perusasteen suorittaneiden osalta hyödyt ovat kuitenkin usein kustannuksia suurempia.
Yhteiskunnan koulutuspanokset tulisi kohdistaa siten, että hyödyt ovat mahdollisimman suuria kustannuksiin nähden. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi kohdennusta aikuisiin, jotka pyrkivät nostamaan koulutustasoaan.
Technological change and globalization have led to restructuring in the labor market, and adult education is a key policy response to deal with this restructuring. However, it is not clear how effective adult education is as a policy response since the earnings and employment effects of adult education are still unclear. Moreover, cost-benefit analyses are rare.
This brief discusses recent Finnish results on the earnings and employment effects of adult education. The results show that enrolling in an educational institution as an adult increases earnings and employment. There is, however, notable heterogeneity behind the average impacts. Impacts are largest for those with only compulsory education who enroll at the secondary level. The impacts are smallest for those who have already completed higher education before starting their studies.
Cost-benefit analyses show that typically the costs of providing education exceed the economic benefits. For those with only compulsory education, the benefits are often larger than the costs.
Public educational investment should be targeted to achieve the best possible cost-benefit ratio. This could mean, for example, targeting investments to individuals who aim to upgrade their qualifications.
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.
+358 (09) 609 900