Tutkimus tarkastelee käyttäen yleisen tasapainon kehikkoa syitä sille, miksi Venäjä hinnoittelee kotimaassa energiatuotteensa halvemmalla kuin kansainvälisillä markkinoilla, kuten se tekee voimakkaasti käytännössä. Ensimmäinen näistä syistä on se, että koska Venäjä on energiatuotteiden laajamittainen viejä ja sillä on markkinavoimaa, maa kykenee rajoittamaan tarjontaansa, jotta se olisi nostamassa kansainvälisiä hintoja. Rationaalinen tapa kanavoida tämä ylijäämä kotimaiselle ei-energiasektorille ja kotimaisille kuluttajille on asettaa kotimaan markkinoilla matalammat, kilpailulliset hinnat energialle kuin maailmanmarkkinoilla. Toiseksi tarkastelemme klassista alkuvaiheessa olevan toimialan argumenttia, jolloin teollisessa tuotannossa vallitsevat kumulatiiviset tekemällä oppimisen intertemporaaliset heijastusvaikutukset, joiden voidaan olettaa olevan merkittäviä siirtymätaloudessa. Osoitamme, kuinka tämän seurauksena aiheutuu lisäpoikkeama maailmanmarkkinahinnoista energian kotimaisissa hinnoissa. Näiden tulosten empiirinen arviointi ja empiirisen tekemällä oppimisen -käyrän estimointi osoittavat kuitenkin, että mainituista argumenteista ensimmäinen voi olla merkittävä, mutta toinen on vain hyvin marginaalinen käytännössä ja että Venäjä kiistämättä subventoi liikaa kotimaisia energiahintojaan. Edelleen päättelemme, että maan ei tulisi subventoida kuluttajia enempää kuin teollisia yrityksiä energian hintojen suhteen, päinvastoin kuin nyt ja että kotimaisen energiahintojen pitäisi nousta suhteessa kansainvälisiin hintoihin. Johdamme myös optimaalisen energiaveron ja päättelemme, että se on melko pieni nykyiseen verrattuna. Näin ollen optimaalisella hintapolitiikalla voi siksi olla huomattava positiivinen vaikutus Venäjän energian tarjontaan kansainvälisille markkinoille
