Venäjän talouskasvu vauhdittui tuntuvasti raaka-aineiden ja etenkin energian hinnan rajun nousun seurauksena 2000-luvulla. Hintojen nousu vaikutti sekä vaihtosuhteen paranemisen että raaka-aineiden viennin määrän tuntuvan lisäyksen lisäämien vientitulojen kautta. Hintojen nousun vaikutusta tutkittiin ns. counterfactual -simuloinnein eli verrattiin toteutunutta Venäjän talouskehitystä vaihtoehtoiseen maailmantalouden mallilla laskettuun kehitykseen toteutunutta selvästi alhaisemman öljyn hinnan vallitessa. Mallilla tehtiin myös tavanomaisia eteenpäin katsovia öljyn hinnan muutossimulointeja. Simulointien mukaan öljyn hinta on ollut keskeinen Venäjän talouskehityksen taustatekijä vuosina 20016. Counterfactual -simulointien perusteella Venäjän BKT :n keskimääräinen vuosikasvu olisi ollut vuosina 2001-6 noin neljä prosenttia eli noin 2.5 prosenttiyksikköä toteutunutta hitaampaa. Ero oli suurin periodin loppuvuosina, koska tuolloin öljyn hintaero oli suurimmillaan ja siten öljytulot olennaisesti pienemmät. Muissa simuloinneissa verrattiin tilannetta, jossa öljyn hinta nousi pysyvästi 20 dollaria tynnyriltä perusvaihtoehtoon verrattuna. Venäjän talous reagoi nopeasti ja voimakkaasti muutokseen. Kertaluontoisen nousun vaikutus kuitenkin vaimeni verraten nopeasti. Näin ollen raaka-aineiden hinnan pudotus heikentäisi talouskehitystä nopeasti, koska talouden kehitystä tukeva tulokehitys olennaisesti supistuisi. Kestävä nopean talouskasvun jatkuminen edellyttääkin talouden olennaista rakennemuutosta raaka-aineriippuvaisuudesta normaalimpaan rakenteeseen. Tuloksiin liittyy luonnollisesti suurta epävarmuutta, koska Venäjän aikasarja-aineisto ja siten myös sen varaan rakennetut mallit ovat vielä kehittymättömiä. Simuloinnit tarjoavat kuitenkin yhden lisävertailukohdan raakaöljyn hintavaikutusten arvioimiseen.
