Tutkimusraportti tarkastelee aikasarja-analyysin menetelmin tuottavuuden ja työllisyyden välistä suhdetta ja verojen vaikutuksia tässä yhteydessä. Aluksi rakennetaan teoreettinen avotalouden malli, jonka avulla voidaan tutkittavat hypoteesit identifioida. Rakenteelliset VAR-mallit estimoidaan kaikille EU15-maille ja joillekin muille OECD-maille. Tulokseksi saadaan, että EU :ssa vallitsee melko yhtenäinen ja tilastollisesti merkitsevä lyhyen aikavälin negatiivinen vaikutus työllisyyteen positiivisesta tuottavuusshokista, joka kuitenkin pienenee ja tulee yli ajan ei-merkitseväksi useimmissa, mutta ei kaikissa EU-maissa. Edellinen tilanne tulkitaan olevan seurausta nimellisestä hintajäykkyydestä ja jälkimmäinen reaalisesta tai rakenteellisesta jäykkyydestä taloudessa. USA :ssa kumpikaan tapaus ei esiinny, joten siellä hinnat ovat joustavia. Kokonaisveroshokeilla on enimmäkseen lyhyen ajan negatiivinen vaikutus, joka on jonkin verran voimakkaampi tuottavuuteen kuin työllisyyteen. Mutta kun teemme jaon työvoima- ja yritysveroihin, edellisillä on EU15-aluetta kokonaisuutena analysoiden voimakas negatiivinen vaikutus työllisyyteen, kun taas jälkimmäiset ovat vaikutuksiltaan melko neutraaleja. Toisena empiirisenä lähestymistapana simuloimme aggregatiivista ekonometrista työmarkkinamallia ja asetamme siihen erilaisia shokkeja koskien tuottavuutta ja vero-etuusjärjestelmää. Tuottavuus voi nousta panostamalla T&K :hen tai rationalisoimalla työvoiman käyttöä. Tulokseksi saadaan, että vaikka pitkällä ajalla ei vallitsekaan riippuvuutta työllisyyden ja tuottavuuden välillä, lyhyellä ajalla tuottavuuden nousun kiihtymisellä on selvä positiivinen vaikutus työllisyyteen
