Sarjassaan viides Digibarometri 2018 kertoo kansakunnan ”digitaalisesta asennosta” ja siinä tapahtuneista muutoksista, myös suhteessa muihin maihin.
Viime vuonna Digibarometri rakentui yhden teeman, tekoälyn, ympärille. Nyt palataan vuosien 2014–2016 rakenteeseen, jossa käydään aluksi lyhyesti läpi maavertailun löydökset ja sen jälkeen syvennytään muutamiin erityisteemoihin.
Vuoden 2017 Digibarometrin aloittama tekoälykeskustelu menee tässä raportissa käytännönläheisempään suuntaan. Raportin teemaosioista ensimmäinen esittelee ministeri Lintilän Tekoälyohjelman alle perustetun Tekoälykiihdyttämön työkalun, jonka tarkoituksena on auttaa yrityksiä arvioimaan tekoälyvalmiuttaan.
Toisessa teemaosiossa Google ja Vainu.io vertailevat data-analyysin avulla norjalaisten, ruotsalaisten ja suomalaisten yritysten digitaalisen markkinoinnin ja myynnin kyvykkyyttä. Kolmas teemaosio sivuaa 25.5.2018 lähtien sovellettua EU:n tietosuoja-asetusta. Osiossa Aalto-yliopiston ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijat pohtivat tiedon markkinoiden tähänastista ja tulevaa kehitystä.
Suomi on keikkunut hienosti mitalissijoilla koko Digibarometrin historian ajan. Yksityiskohtaisempi tarkastelu paljastaa, että vaikka esimerkiksi ruotsalaisiin verrattuna suomalaiset ovat usein vitkastelleet uusimpien ratkaisujen käyttöönotossa, niin myöhemmin olemme omaksuneet niitä varsin nopeasti. Jää nähtäväksi, toistuuko tämä kaava esimerkiksi tekoälyn kanssa.
