Arvoketjut, kansainvälinen kauppa ja talouden haavoittuvuus

Tiivistelmä

Suomen suhdannevaihtelut ovat olleet keskimäärin suurempia kuin Ruotsin, Tanskan ja useimpien muiden kehittyneiden maiden vaihtelut. Tulosten mukaan, mitä suurempi maan bkt on ja mitä korkeampi on sen elintaso, sitä pienemmät ovat suhdannevaihtelut. Yleispäteviä suhdannevaihtelujen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä löytyi kuitenkin vähän. Koronakriisissä globaalit arvoketjut toimivat välityskanavina. Vuoden 2020 Suomen bkt:n laskusta noin viidesosa johtui ulkomaisten arvoketjujen kautta tulleista häiriöistä. Vaikka arvoketjujen kautta voi joskus tulla myös negatiivisia vaikutuksia, Suomen ja suomalaisten yritysten etu pitkällä aikavälillä on olla niissä mukana.

Vuonna 2020 arvoketjuhäiriöt johtuivat pitkälti siitä, että tautitapausten tai rajoitustoimien seurauksena välituotteita valmistavien yritysten tuotanto väheni. Syksyllä 2021 arvoketjuhäiriöt johtuvat pikemminkin kovasta kysynnästä, varastojen vähyydestä, kuljetuskustannusten noususta ja konttipulasta.

Suomen kaltaisen pienen avotalouden on käytännössä mahdotonta täysin estää kielteisiä vaikutuksia, jotka tulevat maan rajojen ulkopuolelta. Eri kriiseihin vaikuttavat myös eri tekijät. Pitkällä aikavälillä innovaatiopolitiikalla voidaan ehkä pystyä monipuolistamaan talouden rakennetta. Tulosten mukaan arvoketjuhäiriöiden seurauksena monet yritykset pyrkivät itse parantamaan toimintavarmuuttaan. On vaikea keksiä, millä politiikkatoimilla pystyttäisiin poistamaan arvoketjuhäiriöitä joitain erityistapauksia lukuun ottamatta. Parasta politiikkaa saattaakin olla se, talouden yleistä toimintaympäristöä pyritään parantamaan.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 2021:59.

Value Chains, International Trade and the Vulnerability of Economy

Abstract

In Finland, economic fluctuations have been greater than in Sweden, Denmark and in the majority of other developed countries. According to our results, the size of the country’s GDP and the living standard are negatively correlated with economic fluctuations. However, there exist only a few general factors affecting to output volatility. In the Covid19-crisis, global value chains transmitted economic impacts between countries and industries. As much as one fifth of the decline of the Finnish GDP in 2020 can be explained by disturbances in global value chains.

In 2020, the disturbances of value chains were based output decreases originated from covid diseases and restrictive actions against Covid-19. In the late 2021, however, these disturbances were more based on strong demand, the lack of stocks, the rise of transportation costs and the lack of containers.

Small open economies such as Finland are not able to fully prevent negative effects originated overseas. Furthermore, it seems that factors behind different economic crisis vary. In the long run, innovation policy potentially increases the versatility of economy but its impact is uncertain. According to our results, companies itselves try to improve the resilience of their value chains but it is hard to design policy instruments that could be efficientely used to improve the resilience of value chains.

Publications of the Government’s analysis, assessment and research activities, 2021:59.

Julkaisun tietoja

Tuloksia tutkimuksesta
Arvoketjut, kansainvälinen kauppa ja talouden haavoittuvuus (Etlatieto Oy)
Tutkimusryhmä
Yritysten uudistuminen
Päiväys
04.11.2021
Avainsanat
Haavoittuvuus, Resilienssi, Arvoketju, Suhdanne, Shokki, Herkkyys, Kansainvälinen, Kauppa
Keywords
Resilience, Vulnerability, Global value chain, Cycle, Shock, International trade
Julkaisija / sarja
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 2021:59
Sivuja
102
Kieli
Suomi
Julkaisu ladattavissa
urn.fi