Koronakriisi synnytti markkinoille sekä kysyntään että tarjontaan vaikuttavia sokkeja, jotka paljastivat globaaleihin arvoketjuihin perustuvan tuotantomallin haavoittuvuuden. Suurimman sokin koronakriisissä kokivat monet palveluyritykset sekä erityisesti tapahtuma-ala. Myös moni teollisuusyritys haavoittui, kun arvoketjut häiriintyivät ja globaalit kuljetuskustannukset nousivat. Osa yrityksistä pystyi kuitenkin digitalisaation ja uusien toimintatapojen avulla mukauttamaan toimintaansa muuttuneisiin olosuhteisiin, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta.
Viime vuosien kriisit ovat paljastaneet globaaleihin arvoketjuihin perustuvan tuotantomallin haavoittuvuuden. Koronakriisin ja myöhemmin Venäjän hyökkäyksen seurauksena tuotantoa ovat häirinneet tartuntojen, rajoitteiden ja kaupan esteiden synnyttämät paikalliset tuotantosokit, jotka ovat arvoketjuyhteyksien kautta levinneet nopeasti muihin maihin ja toimialoille.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja VTT:n toteuttamassa ja Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa on jo kahden vuoden ajan selvitetty yritysten selviytymistä ja selviytymiskykyä kriisiaikoina. Hankkeen puitteissa on julkaistu useampikin tutkimusraportti, ja tänään julkaistu muistio Yritysten selviytymiskyky kriisien keskellä (Etla Muistio 130) kokoaa nyt yhteen laajan hankkeen keskeisimpiä tuloksia ja politiikkajohtopäätöksiä.
Tutkimusten mukaan suurimman sokin koronakriisissä kokivat monet palvelualan yritykset, kuten matkailu-, ravintola- ja liikuntapalveluyritykset. Yhtä syvään kriisiin joutuivat myös tapahtuma-alan yritykset, joiden liikevaihto putosi hyvin lyhyessä ajassa jopa nollaan. Samalla myös moni teollisuusyritys suistui raiteiltaan, kun arvoketjujen toiminta häiriintyi ja komponenttien sekä raaka-aineiden saannissa ilmeni suuria ongelmia.
Erot vaikutuksissa eri alojen ja yritysten välillä olivat kuitenkin suuria. Tutkimushankkeessa tarkasteltiin myös yritysten omilla verkkosivuillaan ilmoittamista koronakriisin vaikutuksista liiketoimintaan. Yleisimmin verkkosivuilla mainitut koronaan liittyvät asiat koskivat tuotteiden ja palvelujen tuotantoa (12%), kysyntää (7%) ja etätyötä (6%). Etenkin koronakriisin alussa yrityksissä oli suuri epätietoisuus siitä, millaiset vaikutukset kriisillä on toimintaan ja miten yritykset pystyvät hyödyntämään etätyötä.
Koronakriisin lisäksi hankkeen puitteissa tarkasteltiin myös Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaa kriisiä ja sitä seuranneita taloudellisia vastatoimia. Ennen sotaa monella Suomessa toimivalla yrityksellä oli mittavaakin liiketoimintaa Venäjän kanssa. Yli 2100 suomalaisyritystä vei tuotteita tai palveluita Venäjälle.
Suomeen tuotiin Venäjältä erityisesti raaka-aineita, puolivalmisteita ja muita välituotteita. Tärkeimpinä niistä olivat öljy, polttoaineet ja sähkö.
– Sodan syttymisen jälkeen öljytuotteiden, kuljetusvälineiden osien ja jalostamattomien elintarvikkeiden tuonti Suomeen on ollut aiempaa hajaantuneempaa useampaan maahan. Sen sijaan esimerkiksi investointitavaroissa ja kuljetusvälineissä käytettävissä osissa ja tarvikkeissa ei kuitenkaan ole nähtävissä riippuvuuden pienenemistä, sanoo tutkimushankkeesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Ali-Yrkön mukaan keskustelu arvoketjuihin liittyvistä riippuvuuksista käykin nyt vilkkaana. Esille on noussut myös geotalous eli se, että talouden keinoja käytetään kansainvälisissä suhteissa, jotta saavutetaan muita poliittisia tavoitteita.
– Tuontiriippuvuuksia pohditaan paitsi kansallisella, myös EU-tasolla. Samalla riskikartoitukset ovat nousseet yrityksissä aivan uudelle tasolle. Monissa yrityksissä pohditaan myös sitä, mitä geopolitiikka käytännössä tarkoittaa niille, Ali-Yrkkö huomauttaa.
Yritysten resilienssi globalisaation aikakaudella (CRIEG) on Business Finlandin rahoittama tutkimushanke, joka alkoi vuonna 2021. Hankkeessa on tutkittu yritysten kriisinsietokykyä ja uudistumista koronakriisissä. Lisäksi on selvitetty, millaisia ovat olleet koronan pysyvämmät vaikutukset yrityksiin. Etla on vastannut hankkeen toteutuksesta yhdessä VTT:n kanssa. Lisäksi hankkeessa on tehty kansainvälistä yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: University of Strathclyde (Iso-Britannia), LUISS University (Italia) sekä Lunds universitet (Ruotsi).
