Vihreä siirtymä edellyttää panostuksia jatkuvaan oppimiseen sekä erilaisten ihmis- ja ammattiryhmien mahdollisuuksiin osallistua siihen. Tuoreen VISIOS-tutkimuksen mukaan tarvitaan erityisesti koulutusta ja osaamista, jotka luovat edellytykset onnistuneelle siirtymälle kohti päästötöntä energiajärjestelmää sekä vähäpäästöistä liikennettä ja rakentamista. Lisäksi tarvitaan kaikki koulutusasteet kattava vihreän siirtymän opetussuunnitelma.
Vihreässä siirtymässä kyse on pitkästä, useiden vuosikymmenten mittaisesta prosessista, joka tapahtuu useassa eri vaiheessa. Nyt on käynnissä vaihe, jossa korostuu työvoiman tarve liittyen energiatehokkuuden parantamiseen, energiahuoltoon, rakentamiseen ja liikenteen investointeihin.
28. huhtikuuta julkaistun VISIOS-tutkimushankkeen loppuraportissa on tarkasteltu, miten vihreä siirtymä vaikuttaa ammattirakenteeseen ja osaamistarpeeseen ja kuinka siihen voidaan vastata. Demos Helsinki, Etla, Syke ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos selvittivät, miten koulutusta tulisi kehittää vihreään siirtymään vastaamiseksi.
Kaikkiaan korkean osaamisen ammattien ja tutkimusosaamisen kysyntä kasvaa siirtymän aikana. Uusien ratkaisujen, järjestelmien ja toimintatapojen toteuttamiseen tarvitaan usein myös johtamis-, yhteistyö ja neuvottelutaitoja, joita on tärkeää sisällyttää riittävästi eri koulutusohjelmiin.
Jatkuvan oppimisen merkitys korostuu, kuten esimerkiksi kohdennetun ja lyhytkestoisen muunto- ja täydennyskoulutuksen tarve etenkin niissä ammateissa, joihin siirtymällä on suoria vaikutuksia. Pidemmällä aikavälillä vihreä siirtymä vaikuttaa monin tavoin laajaan joukkoon ammatteja. Suurimmassa osassa ammatteja vaikutukset ovat kuitenkin mittaluokaltaan pieniä.
Hankkeessa mukana ollut Etlan tutkija Olli-Pekka Kuusela huomauttaa, että vihreän siirtymään liittyvät investoinnit ja muut panostukset hyödyttävät laajasti eri koulutustasojen työllisyyttä. Toisaalta korkeiden ilmastopäästöjen työtehtävien ammateissa voi olla myös tarvetta osaamisen päivittämiselle ja sopeuttamiselle.
– Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa suorittavan työn työntekijöiltä vaadittava vihreä osaaminen ei kuitenkaan poikkea merkittävästi työntekijöiden nykyisistä osaamisprofiileista, mikä osaltaan sujuvoittaa työntekijöiden siirtymistä uusiin työtehtäviin ja -kohteisiin. Tätä muutosta tukevat tarvittaessa kohdennetut jatkuvan oppimisen mahdollisuudet. Myös erilaiset työssäoppimisen keinot tarjoavat tärkeitä eväitä oman osaamisen päivittämiselle muuttuneisiin työtehtäviin sopiviksi, Kuusela pohtii.
Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, että kestävyyskysymysten sisällyttämisessä opetussuunnitelmiin ja tutkintojen perusteisiin on vielä suurta vaihtelua eri alojen välillä. Monissa valtakunnallisissa koulutuspolitiikan strategia-asiakirjoissa tai koulutuslainsäädännössä ekologisen kestävyyden näkökulmat ovat esillä vain niukasti tai puuttuvat kokonaan.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Vanhempi asiantuntija Julia Jousilahti, Demos Helsinki, 040 722 4931, julia.jousilahti@demoshelsinki.fi (hankkeen johtaja, vastuussa tiekartan laatimisesta)
Tutkijatohtori Niina Mykrä, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, 046 921 3690 niina.p.mykra@jyu.fi (koulutuksen nykytila-analyysi)
Professori Hannu L. T. Heikkinen, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, 050 3421 3465 hannu.l.t.heikkinen@jyu.fi (koulutuksen nykytila-analyysi)
Tutkija Olli-Pekka Kuusela, Etla, 040 706 8680, olli-pekka.kuusela@etla.fi (vihreän siirtymän vaikutus ammattirakenteeseen ja osaamistarpeisiin)
