Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Ulkomaankauppa on merkittävä osa kansantaloutta Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle. Talouskasvun kannalta vientipotentiaalin ja -menestyksen vahvistaminen on siis tärkeää. Kysynnän kasvu on maailmalla paljon voimakkaampaa kuin Suomessa, joten kasvun eväät ovat viennissä enemmän kuin kotimarkkinoilla.
Suomen osuus maailman tavaraviennistä on kuitenkin pudonnut merkittävästi. Tuoreesta Etla-tutkimuksesta ilmenee, että vuosina 2002–2024 Suomen osuus putosi 0,72 prosentista peräti 0,35 prosenttiin. Suomen markkinaosuus on kutistunut erityisesti resurssiperustaisen ja korkean teknologian teollisuuden tuotteissa. Tänään julkaistuissa Etla Muistiossa Suomen tavaraviennin tuoterakenne on ollut epäsuotuisa (Etla Muistio 185) ja englanninkielisessä työpaperissa Export Market Share Decomposition, Export Performance, and Investment Activity (Etla Working Papers 143) on tarkasteltu Suomen ja muiden maiden tavaraviennin globaalien markkinaosuuksien muutosta.
Suomen viennin tuote- ja maarakenne tukivat kehitystä aina vuoteen 2008 asti, minkä jälkeen kumpikin kääntyi negatiiviseksi, toteaa Etlan vanhempi tutkija Ville Kaitila.
– Tavaravientimme suorituskyky heikkeni jyrkästi aina vuoteen 2012 asti, minkä jälkeen lasku tasoittui. Nyt lasku on kuitenkin alkanut uudelleen, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa Venäjänviennin melkein täysi loppuminen ja vuoden 2024 tavaravientiä painaneet erityistekijät. Kehitys antanee tarpeettoman heikon kuvan viimeisistä vuosista Suomen viennin suorituskyvyn näkökulmasta, Etlan Kaitila huomauttaa.
Vanhojen teollisuusmaiden markkinaosuuksia on nakertanut yleisesti heikko suorituskyky verrattuna kehittyviin talouksiin. Useat teollisuusmaat ovat kuitenkin pystyneet kompensoimaan pudotustaan hyvällä tuotevalikoimalla eli ne ovat vieneet tuotteita, joiden kysyntä maailmalla on kasvanut.
Poikkeuksen kehitykseen ovat tehneet Suomi ja Italia, joiden vientituoterakenne on ollut globaalin kysynnän kannalta epäsuotuisa. Suomen viennin heikon suorituskyvyn ja epäsuotuisan tuoterakenteen vuoksi Suomen maailmanmarkkinaosuuden kehitys on ollut toiseksi heikoin 42 suurimman viejämaan joukossa. Taakse jäi vain Iso-Britannia.
Markkinaosuuden kehitykseen voi kuitenkin vaikuttaa.
– Tavaraviennin suorituskykyä ovat tukeneet Euroopassa erityisesti kone- ja laiteinvestoinnit, ICT- ja aineettomat investoinnit sekä monikansallisten yritysten vahvempi läsnäolo. Tuoterakenteen vahvistamisessa korostuu lisäksi yritysten ja niiden tuotteiden uusiutuminen sekä markkinoiden ja niiden kehityksen tunteminen, Etlan Ville Kaitila korostaa.
Kuvio 1: Eri Euroopan maiden tavaraviennin arvon kehitys 2002–2024
