Etlan tutkijat osallistuivat tänäkin vuonna Porissa pidettyyn Suomi Areenaan. He osallistuivat keskusteluihin, joissa puhuttiin hoitovajeen yhteiskunnallisesta hintalapusta sekä koulutuksen merkityksestä talouskasvulle. Suomi Areena järjestettiin 23.–26.6.2026.
Keskiviikkona 24.6. Kestävä terveydenhoito -verkosto järjesti seminaarin ”Näkymätön hoitovaje, näkyvä yhteiskunnallinen hinta – sukupuolen vaikutukset terveyteen?” osana Suomi Areenaa. Seminaarissa kuultiin lukuisia puheenvuoroja, joiden päätteeksi kommenttipuheenvuoron tutkimuksen näkökulmasta piti Etlan Senior Fellow -tutkija Tarmo Valkonen. Hän puhui hoitovajeen yhteiskunnallisesta hinnasta.
Valkosen mukaan hoidon ja hoivan viivästymisen hinta on kolmitahoinen. Lisäkustannuksia syntyy terveydenhuollossa, mutta myös ilman hoitoa jääneen henkilökohtainen hyvinvointi ja tämän läheisten hyvinvointi kärsivät. Poissaolot töistä vaikuttavat myös työpaikalla, kun poissaolijan tuottama arvonlisä jää saamatta ja tiimien tuottavuus kärsii. Lisäksi alentunut työkyky vaikuttaa niin ikään tuottavuusmenetyksiin.
Seminaarin lopuksi pidettiin iso paneelikeskustelu, jossa Valkosen lisäksi keskustelivat Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan varapuhemies Paula Risikko, Tehyn yhteiskuntasuhteiden päällikkö Ira Hietanen-Tanskanen, Terveystalon työterveyden ylilääkäri Ilse Rauhaniemi, STM:n ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm sekä SOSTE:n johtaja Anne Knaapi. Tilaisuuden juonsi toimittaja Jussi-Pekka Rantanen.
Keskustelussa korostuivat vahvasti sukupuolten väliset erot hoidon saamisessa. Etlan Valkosen mukaan sukupuolieroista ei ole tehty paljoa tutkimusta. Hän painotti, että tietoa tulisi kerätä ja hyödyntää jatkossa enemmän.
– Meillä on Etlassa yhteistyössä TTL:n kanssa ensimmäistä kertaa yhdistetty asiakasdataa ja ammattilaisdataa keskenään. Tämän ansiosta on saatu tietoa työn rasittavuudesta. Data on ollut aina olemassa, mutta se on raskaasti alihyödynnettyä, Valkonen kommentoi paneelissa.
Keskustelun päätteeksi jokainen panelisti sai esittää yhden asian, joka tulisi korjata hoidon saatavuudessa.
– Ensikontakti terveydenhuoltoon pitäisi olla helpommin toteutettavissa ja ketju siitä eteenpäin pitäisi saada toimimaan, Valkonen totesi.
Tilaisuuden tallenne tulee myöhemmin katsottavaksi Kestävä terveydenhuolto -verkoston sivuille.
Valkonen on ollut mukana koostamassa Tiedeakatemian tuottamia tietokoosteita. Niissä nostetaan esiin tutkimukseen pohjautuvia riskejä ja mahdollisuuksia, jotka vaikuttavat Suomen toimintaympäristöön tulevaisuudessa. Valkonen on ollut mukana väestönmuutoksia käsittelevässä osiossa.
Tutustu julkaisuihin täällä.
Torstaina 25.6. Kaupungintalon pihan lavalla keskusteltiin laajasti koulutuksesta useissa eri keskusteluissa. Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen alusti Koulutus takaa Suomen kasvun -keskustelussa aiheesta ennen poliitikkojen paneelikeskustelua. Paneelissa aiheesta keskustelivat kansanedustajat Markus Lohi (kesk.), Ville Valkonen (kok.), Joona Räsänen (sdp) ja Inka Hopsu (vihr.). Keskustelun juonsi Ville Blåfield.
Virtasen mukaan koulutus lisää tuottavuutta ja innovaatioita. Lisäksi osaava ja koulutettu henkilö tuottaa enemmän arvonlisää. Myös yksilö hyötyy koulutuksesta parempien ansioiden ja pidemmän työuran kautta.
– Ei kannata investoida kalliisiin koneisiin, jos ei ole osaavaa työvoimaa niitä käyttämään, Virtanen huomautti.
Koulutuksella on monia rooleja ja koulutus on tae pitkän aikavälin kasvukehitykselle. Tutkimusten mukaan koulutus vaikuttaa välillisesti talouskasvuun, koska koulutus lisää osallisuutta yhteiskuntaan, vähentää rikollisuutta ja sitoo yksilön paremmin yhteiskuntaan.
Suomen koulutus- ja osaamistaso on kuitenkin laskenut edelliset 20 vuotta. Pisatuloksissa laskua on kaikilla mitattavilla osa-alueilla. Myös yhä harvempi on suorittanut korkeakoulututkinnon verrattuna aiempaan.
– Koulutuspolitiikka on ennen kaikkea kasvupolitiikkaa. Ilman kasvua lisääviä toimia, joudutaan tekemään leikkauksia ja koulutuksen leikkaukset syövät talouskasvua. Koulutukseen tehdyt investoinnit tuottavat pidemmällä aikavälillä. Meillä on kuitenkin yhteiskunnassa tuplahaaste: väki vähenee ja tuottavuus on huonossa jamassa, Virtanen totesi.
Kuten Valkonen, myös Virtanen korosti tiedon keräämistä ja tutkitun tiedon roolia.
– Päätösten tulisi jatkossa perustua enemmän tutkittuun tietoon. Tietoa tarvitaan myös yhä enemmän. Meiltä puuttuu nyt tietoa koulutuskentän tapahtumista. Olisikin hyvä, jos päätökset tehtäisiin niin, että vaikutuksia pystytään jälkikäteen tarkastelemaan ja tekemään tarvittaessa korjauksia, Virtanen painotti.
Keskustelun järjestivät Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Sanasto – kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, Suomen Kustannusyhdistys sekä Kirjakauppaliitto.
Etlan Hanna Virtanen on ollut mukana laatimassa OAJ:n tilaamaa Koulutus on kasvua -tutkimuskoostetta koulutuksen vaikutuksista. Koosteen artikkeleihin voi tutustua täällä.
