Suomen suhdannekäänne kiinnosti yleisöä Etlan ennusteryhmän verkkolivessä

Vuoden ensimmäinen Etlan talousennuste, kevään 2024 Suhdanne, julkaistiin tiistaina 26. maaliskuuta. Luvut ja arviot esiteltiin runsaslukuislle yleisölle aamun suorassa Teams-webinaarissa, joka käynnistyi Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun talouspolittisella katsauksella. Tämän jälkeen ennustepäällikkö Päivi Puonti kävi läpi Etlan tuoreen ennusteen.

Kangasharju esitti, että hallituksen noin neljän miljardin euron investointiohjelmaa pitäisi nykyisessä taloustilanteessa pienentää tai siitä pitäisi luopua kokonaan.

– Julkisessa taloudessa hyvät uutiset ovat vähissä, ja hallitus etsii lisäsäästöjä kevään kehysriihessä. Tulisi kuitenkin huomata, että investointipaketin tuottonäkymä on niin heikko, että siitä luopuminen vähentäisi velanoton tarvetta, totesi Kangasharju.

Etlan ennusteessa muistutetaan, että hallitus on toteuttamassa runsaan kolmen miljardin euron edestä sopeutusohjelman toimia ennustejaksolla 2024-2026. Samaan aikaan monet menot, kuten infrainvestoinnit, kasvavat. Etlan mukaan investointiohjelma kasvattaa alijäämää lähes yhtä paljon kuin hallituksen kolmen miljardin euron sopeutusohjelma säästää.

Esimerkkinä heikkotuottoisista investoinneista Kangasharju mainitsi Turun tunnin junan, jolle investointilaskelmat eivät osoita järkeviä tuottoja.

Verkkolivelähetyksen lopussa otettiin tuttuun tapaan ”kysymysvartti” eli tutkijat vastasivat ”livenä” yleisön kysymyksiin. Yleisöä kiinnostivat mm. eri ennustelaitosten toisistaan poikkeavat arviot talouskasvusta.

Suhdanteen julkistustilaisuudessa verkossa esitettyihin yleisökysymyksiin olivat vastaamassa Kangasharjun ja Puontin lisäksi kaikki Etlan ennusteryhmän tutkijat eli Birgitta Berg-Andersson, Ville Kaitila, Sakari Lähdemäki ja Jaakko Rahko. Tilaisuuden veti viestintäjohtaja Tytti Sulander.

Etlan ennuste tiivistettynä:

• Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,3 prosenttia eli jää lähes viime vuoden tasolle. Alkuvuonna bkt vielä supistuu, mutta loppuvuodesta suhdanne jo kääntyy. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää 1,4 prosenttiin ja vuonna 2026 lähes samaan eli 1,3 prosenttiin.
• Yksityisen kulutuksen ja investointien kasvu käynnistyy kunnolla ensi vuonna. Julkinen kulutus ei hallituksen sopeutusohjelman myötä tue kasvua ennustevuosina.
• Viime vuonna bkt:ta heiluttaneiden varastojen kehitys normalisoituu. Julkiset investoinnit paikkaavat yksityisten investointien heikkoutta.
• Kansainvälinen kysyntä palautuu vetäen viennin kasvuun jo tänä vuonna. Samalla kasvaa myös tuonti, joten nettovienti ei kasva riittävästi tukeakseen taloutta.
• Asuinrakentaminen vilkastuu ensi vuonna.
• Työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,4 prosenttiin, mutta laskee jo ensi vuonna. Viimevuotinen työllisyysasteen lasku jää väliaikaiseksi.
• Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana ja on tänä vuonna 1,4 prosenttia.
• EKP:n ensimmäinen ohjauskoron lasku on odotettavissa kesäkuussa.
• Suomen julkinen alijäämä pysyy 3 prosentin tuntumassa vuoteen 2026 saakka, jolloin velkasuhde ylittää 80 prosenttia.
• Suurimmat riskit ennusteessa liittyvät geopoliittiseen tilanteeseen ja rahapolitiikan kehitykseen.

Lue suhdannetiedote

Etlan ennusteryhmä yhteiskuvassa: tutkimusharjoittelija Jaakko Rahko (vas.), tutkija Sakari Lähdemäki, ennustepäällikkö Päivi Puonti sekä tutkijat Ville Kaitila ja Birgitta Berg-Andersson. 

Etlan verkkolivelähetys välitettiin tällä kertaa suorana myös Helsingin Sanomien hs.fi-sivuston kautta laajemmalle yleisölle. Tallenne tilaisuudesta on katsottavissa myös Hesarin verkossa.

Katso hs.fi tallenne

Lue Etlan ennuste

Verkkosuhdanne