Maailmankaupan häiriöt Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta lähtevissä toimitusketjuissa kiihtyvät sodan ja pakotteiden johdosta. Energiantuotannon lisäksi maat ovat merkittäviä vilja- ja lannoitekaupan toimijoita. Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina vastaavat kuudesosasta maailman viljakaupasta ja viidesosasta lannoitekaupasta. Saatavuusongelmia pahentaa se, että maat ovat keskeisiä myös korvaavissa tuotteissa. Yritysten ja kansantalouden kannalta on keskeistä tunnistaa jo ennalta kriittisiä tuoteryhmiä, jotka voivat aiheuttaa yhteiskunnallisia häiriöitä.
Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut Euroopan markkinoilla jo näkyviä häiriöitä. Pian hyökkäyksen jälkeen esimerkiksi saksalainen autonvalmistaja Volkswagen ilmoitti sulkevansa tehtaitaan Euroopassa raaka-ainepulan vuoksi. Etla on selvittänyt tänään julkaistussa muistiossa ”In search of upcoming supply chain surprises: World export market shares of Belarus, Russia and Ukraine” (Etla Muistio 107) Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän roolia maailmankaupassa. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää mahdollisia tuotteita ja materiaaleja, joista voi seuraavaksi olla pula ja häiriö kansainvälisissä toimitusketjuissa.
Öljyn ja maakaasun lisäksi Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainalla on suuria globaaleja markkinaosuuksia esimerkiksi ruokien ainesosissa, lannoitteissa ja lannoitteiden raaka-aineissa (urea, kalium, fosfori). Lannoitteissa maiden globaali vientiosuus on 21 prosenttia ja mineraaleissa 12 prosenttia. Venäjä ja Ukraina ovat suurimpia viljan viejiä maailmassa vastaten kuudesosasta globaalista viljakaupasta. Ukraina on jättiläinen myös auringonkukkaöljyn tuotannossa. Mineraaleissa maiden osuus globaalista viennistä on 8 prosenttia.
Sekä Ukrainan sota että koronakriisi ovat tuoneet esiin maailmankaupan toimitusketjuihin liittyvät riskit, huomauttaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
– Vaikka toimitusketjut ovat pyörineet hyvin jo useamman vuosikymmenen, nyt niihin sisältyvät epävarmuudet ovat realisoituneet. Niin yritysten kuin kansantaloudenkin näkökulmasta on tärkeää pyrkiä ennalta tunnistamaan kriittisiä tuoteryhmiä, jotka voisivat aiheuttaa laajempia häiriöitä yhteiskuntaan, Ali-Yrkkö toteaa.
Eri tuoteryhmien saatavuusongelmien vakavuus riippuu osittain siitä, missä määrin korvaavia tuotteita ja raaka-aineita on saatavissa. Osassa tuotteista Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat keskeisiä myös korvaavien tuotteiden toimittajina. Tällaisia ovat esimerkiksi ruokaöljyt. Kolme neljäsosaa maailman auringonkukkaöljystä tulee Venäjältä ja Ukrainasta, mutta maat ovat myös korvaavien ruokaöljyjen, kuten rypsiöljyn, suuria tuottajia.
Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta tulevien tuotteiden tärkeys eri yhteiskunnille vaihtelee. Suomelle merkittävää on Venäjältä tuotavan energian lisäksi monien raaka-aineiden ja materiaalien tuonti. Muun muassa nikkelin, sahatavaran ja metanolin tuonti Venäjältä on ollut keskeisessä roolissa, samoin useiden lannoitteiden raaka-aineiden tuonti.
– Venäjältä Suomeen tuotavat tuotteet ovat yksinkertaisia raaka-aineita, joilla on melko alhainen lisäarvo. Siitä huolimatta niillä saattaa olla tärkeä rooli eri tuotantovaiheissa Suomessa. Viime aikoina meillä on puhuttu häiriöistä dieselpolttoaineessa käytettävästä AdBlue-raaka-aineesta. Siihen tarvitaan ureaa, jota tarvitaan myös monissa lannoitteissa. Venäjän osuus urean tuonnista kattaa yli 85 prosenttia, Ali-Yrkkö sanoo.
Tutkijat huomauttavat, että nyt julkaistussa kauppatilastoja hyödyntävässä analyysissa ei ole huomioitu kotimaista tarjontaa, kuten suomalaista puuta, ja sen vuoksi tarvitaan vielä lisätutkimusta.
Ali-Yrkkö, Jyrki – Hirvonen, Johannes – Rouvinen, Petri: In search of upcoming supply chain surprises: World export market shares of Belarus, Russia and Ukraine (Etla Brief 107)
