Etlan tutkimus henkivakuutusten kysynnästä koronapandemiassa julkaistiin kansainvälisessä tiedelehdessä

Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropposen, tutkimusjohtaja Tero Kuusen ja Senior Fellow -tutkija Tarmo Valkosen tutkimus on julkaistu vertaisarvioidussa The Geneva Risk and Insurance Review -aikakauslehdessä. Lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että koronapandemian ensimmäinen aalto lisäsi merkittävästi vapaaehtoisten riskihenkivakuutusten kysyntää. Vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla uusien henkivakuutusten määrä kasvoi 20 prosenttia ja keskimääräinen vakuutuskorvaussumma 16 prosenttia verrattuna vuosien 2018–2019 vastaavaan ajanjaksoon.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten 21–60-vuotiaiden suomalaisten henkivakuutuskäyttäytyminen muuttui pandemian aiheuttaman kuolleisuusriskin kasvaessa. Tarkastelun kohteena olivat määräaikaiset riskihenkivakuutukset, jotka tarjoavat turvaa perheenhuoltajan ennenaikaisen kuoleman varalta ilman säästämis- tai sijoitusosaa. Henkivakuutusten määrän lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin myös, mitkä ihmisryhmät muuttivat eniten vakuutuskäyttäytymistään koronapandemian seurauksena.

– Tutkimuksen keskeinen havainto on se, että odottamaton shokki saa ihmiset pohtimaan vakuutusturvansa riittävyyttä ja toimimaan oikeaan suuntaan. Vakuutuksen tarjoaman suojan näkökulmasta kiinnostavaa on se, että reaktio oli voimakkainta niillä, joilla vakuutusvaje oli suurinta; samoin myös heillä, joilla oli korkea koulutus. Pienituloisten kotitalouksien heikompi reaktio muistuttaa siitä, että taloudelliset rajoitteet voivat estää vakuutusturvan mukauttamisen silloin, kun riski kasvaa, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.

Tutkimus toteutettiin yhdistämällä suomalaisten vakuutusyhtiöiden yksilötason vakuutusmyyntitiedot Tilastokeskuksen koko väestön kattaviin hallinnollisiin rekisteriaineistoihin. Aineisto kattaa noin kaksi kolmasosaa Suomen riskipohjaisesta henkivakuutusmarkkinasta vuosina 2018–2020. Tutkimusta rahoitti Finanssiala ry.

Tutkimuksen keskeisimmät havainnot:

• Koko maan tason koronatilanne (tartuntaluvut, kuolinluvut ja testausmäärät) lisäsi vakuutusten kysyntää ja korvaussummia selvästi voimakkaammin kuin sairaanhoitopiirien paikallinen tilanne.
• Uusien henkivakuutusten kysyntä kasvoi erityisesti korkeasti koulutetuilla henkilöillä. Myös henkilöt, joilla oli jo vuoden 2019 lopussa voimassa oleva henkivakuutus, hankkivat muita todennäköisemmin lisäturvaa pandemian alettua.
• Ne kotitaloudet, joilla oli suurin henkivakuutusvaje (erotus perheen todellisen vakuutusturvan ja sen tarpeen välillä, joka syntyisi pääasiallisen elättäjän kuollessa), reagoivat kasvaneeseen kuolleisuusriskiin hankkimalla uusia vakuutuksia muita todennäköisemmin.
• Pienituloisten kotitalouksien vakuutusturva reagoi riskin kasvuun heikommin. Tämä viittaa siihen, että maksuvalmius- ja likviditeettirajoitteet rajoittivat taloudellisesti haavoittuvien kotitalouksien kykyä sopeuttaa vakuutusturvaansa.

Lue myös:

The Effects of COVID-19 Pandemic on (New) Life Insurances

Etla-tiedote: Koronapandemia lisäsi suomalaisten henkivakuutuksia – kriisivuonna 2020 vakuutuksia otettiin viidennes enemmän

Kuusi Tero, Ropponen Olli & Valkonen Tarmo: More Aware, but Still Halfway There – Life Insurance Response to COVID-19 in Finland (The Geneva Risk and Insurance Review (2026). https://doi.org/10.1057/s10713-026-00118-6).