Alhaisista velanhoitokustannuksista huolimatta pysyvästi korkea ja kasvava julkinen velkasuhde voi heikentää pitkän aikavälin talouskasvua Suomen kaltaisissa maissa, joissa on investointivaje. Tämä ilmenee Etlan laatimasta tuoreesta taustaraportista Talouspolitiikan arviointineuvostolle. Raportin mukaan nyt tarvitaan talouskasvua tukevia politiikkatoimia ja rakenteellisia uudistuksia, jotka auttaisivat laskemaan velkasuhdetta pysyvästi. Sitoutumalla valtiontalouden kehyksiin voidaan vähentää epävarmuutta ja velkaantumisen haitallisia vaikutuksia talouskasvulle.
Julkinen velkaantuminen luo epävarmuutta ja odotuksia tulevista veronkorotuksista. Tämä epävarmuus heikentää yritysten halukkuutta sitoutua pitkäaikaisiin tuottaviin investointeihin, jotka ovat talouskasvun edellytys. Hallitus voi vaikuttaa odotuksiin ja luoda vakaata, investoinneille suotuisaa ilmapiiriä sitoutumalla suunnitelmaan velkasuhteen vakauttamiseksi pysyvästi.
Tuoreen Etla-raportin mukaan pysyvästi korkea ja kasvava velkasuhde voi heikentää pitkän aikavälin talouskasvua maissa, joissa on investointivaje, siis myös Suomessa. Alhaiset velanhoitokustannukset eivät ole este korkean velkasuhteen kielteisille vaikutuksille. Talouspolitiikan arviointineuvostolle laaditussa taustaraportissa ”Public debt and economic growth” (Etla Raportti 127) Etlan tutkija Päivi Puonti on tarkastellut julkisen velkaantumisen vaikutuksia talouskasvuun taloustieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa.
Velan ja talouskasvun välinen yhteys on monitahoinen ja riippuu maakohtaisista tekijöistä, jotka todennäköisesti myös muuttuvat ajassa. Puontin mukaan aiempi tutkimus puoltaa maakohtaisia velkarajoja tai sopeutuksen tahtia. Julkisen velan vähentäminen nousukaudella mahdollistaa velkaantumisen taantumissa tai ennakoimattomissa tilanteissa, joista koronapandemia on hyvä esimerkki. Lisäksi verotuksen vääristäviä vaikutuksia voidaan hillitä pienentämällä velanhoidon kustannuksia.
– Ei ole olemassa kaikille maille yhteistä rajaa, jonka jälkeen julkinen velkaantuminen alkaisi haitata talouskasvua. Taustalla on maakohtaisia tekijöitä. Tutkimuksissa korostuu finanssipoliittisten instituutioiden merkitys: sitoutumalla uskottavaan finanssipolitikan suunnitelmaan, kuten Suomen kehysmenettelyyn tai EU:n finanssipolitiikan sääntöihin, voidaan vähentää epävarmuutta ja siten julkisen velkaantumisen haitallisia vaikutuksia talouskasvulle. Talouskasvun näkökulmasta katsottuna tutkimukset puoltavat maakohtaisia velkarajoja tai velan sopeutustahtia EU-maissa, sanoo Etlan tutkija Päivi Puonti.
Sopeutustoimet tulisi raportin mukaan ajoittaa nousukaudelle, kun yksityinen kulutus on vahvaa ja rahapolitiikka tukee talouskasvua. Tällöin voidaan parhaiten lieventää sopeutustoimien negatiivisia talousvaikutuksia.
Myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa kehysrajoitteeseen palaamisen tärkeydestä.
– Uudessa tilanteessa meidän on varauduttava lisäämään rahaa puolustukseen, huoltovarmuuteen ja inflaation kiihtymisen vuoksi myös korkokuluihin. Tämä edellyttää selkeää muiden menojen leikkausta. Jos sota ei hidasta talouskasvua nykyistä näkymää enemmän, on kehyksiin palaaminen ensi vuonna tärkeää jo tulevaisuuden turvaamiseksi, painottaa Kangasharju.
