Tutkijaryhmä EU:n budjettirahoituksen uudistamisesta: Suomen edistettävä ympäristö- ja yhteisöverojen harmonisointia

Suomalainen tutkijaryhmä on analysoinut EU-budjetin uusia tulonlähteitä. Tutkijoiden mukaan veropohjien liikkuvuus sekä tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutukset puoltavat veropohjien yhtenäistämistä EU-tasolla. Harmonisointi mahdollistaisi EU:n budjetin rahoituksen uudistamisen suoraan jäsenmaiden veropohjista kerättäviin uusiin omiin varoihin perustuvaksi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ovat arvioineet Italian entisen pääministerin ja EU-komissaarin Mario Montin vetämän työn EU:n budjettirahoituksen uudistamiseksi ja ehdotettujen verojen soveltuvuuden uusiksi tulonlähteiksi. Taloustieteellisinä kriteereinä olivat optimaalinen verotus ja lisäarvo verontuoton siirrosta EU:n budjettiin. Tänään julkaistun tutkijaraportin ovat laatineet tutkijat Seppo Kari, Olli Ropponen ja Saara Tamminen VATT:sta sekä Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen ETLA:sta.

Ehdotuksessa ei esitetä EU:lle verotusoikeutta, mutta unioni saisi sovitun osan kansallisesti kerätyistä veroista ns. uusiksi omiksi varoiksi. Niillä korvattaisiin nykyisiä bruttokansantuloon ja arvonlisäverokertymiin perustuvia jäsenmaksuja. Montin raportti jättää kuitenkin vähälle huomiolle näiden verojen suorat vaikutukset investointeihin, työllisyyteen ja tulonjakoon. Raportti ei myöskään noteeraa jäsenmaiden mahdollisuutta muuttaa omaa verotustaan niin, että EU:n rahoitusuudistuksen tavoitteet jäisivät toteutumatta.

Suomen tulisi tutkijoiden mukaan edistää herkästi liikkuvien voittojen sekä ympäristö- ja energiaverojen veropohjan harmonisointia ja alarajojen asettamista veroasteille.

– Suosittelemme yritys- ja ympäristöverojen pohjien harmonisointia ja minimiveroasteita rahoitusuudistuksen tuloksista riippumatta. Uudistuksessa tulisi minimissään poistaa monimutkainen ALV-pohjainen oma vara, samoin kuin maakohtaiset korjaukset, toteaa hanketta vetänyt tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etlasta.

Montin raportissa arvioiduista uusista omista varoista lupaavimpia ovat tutkijoiden mukaan päästökauppaa täydentävä hiilidioksidivero, harmonisoitu yhteisövero (CCCTB) ja finanssisektorin arvonlisän verotus. Rahoitusmarkkinoiden transaktioveron käyttöönottoa tutkijat eivät suosittele.

Tutkijoiden laskelmien mukaan Suomen suhteellinen maksuosuus alenisi, jos nykyinen alv-perusteinen oma vara ja maakohtaiset korjaukset poistettaisiin. Samoin maksuosuutta alentaisi finanssisektorin arvonlisään perustuvan oman varan käyttöönotto. Yhteisöveropohjaa koskevan datan sekä tarkempien ympäristöveroehdotusten puuttuessa Suomen maksuosuutta koskevia arvioita ei näiltä osin voitu vielä esittää.

 

ETLA:n ja VATT:n julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.

Common or own goals: Reforming the financing of the European Union

Katso Tarmo Valkosen esitysmateriaalin kalvot tästä: Yhteiset vai omat tavoitteet

Lisätietoja:

Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen, ETLA, p. 050-329 6014, tarmo.valkonen@etla.fi

Tutkimusohjaaja Seppo Kari, VATT, p. +358 295 519 419, seppo.kari@vatt.fi

Erikoistutkija Saara Tamminen, VATT, +358 295 519 450, saara.tamminen@vatt.fi