Potilashoidon tekoälyratkaisuja kehittävät uudet yritykset saavat keskimäärin vähemmän rahoitusta kuin muut tekoälyä yhteistyössä lääkeyritysten ja laitevalmistajien kanssa kehittävät kasvuyritykset. Potilashoitoon suunnitellut tekoälyteknologiat koetaan kenties riskialttiimpana rahoituskohteena. Vähäisempi rahoitus saattaa kuitenkin jarruttaa merkittävästi näiden teknologioiden kehittymistä. Tätä pullonkaulaa ratkaisemaan vaadittaisiin jopa erillistä asiantuntijaryhmää.
Globaalisti terveydenhuoltoalan koneoppimista ja konenäköä hyödyntävien yritysten saamat rahoitukset ovat kasvaneet samaan tahtiin kuin digitaalisen terveydenhoidon rahoitukset kokonaisuudessaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa näitä teknologioita hyödyntävien yritysten saaman rahoituksen osuus oli 10 prosenttia kaikista digitaaliseen terveydenhuoltoon sijoitetuista varoista 2011–2017 välisenä aikana. Suomessa investoinnit tekoälyyn ovat vielä varsin maltillisia eikä tarkkoja lukuja ole erikseen selvitetty.*
Pääomarahoitusten jakautumisessa terveydenhuoltoalalla on kuitenkin eroja. Tuoreen tutkimuksen mukaan tutkimuslaitosten ja lääkefirmojen koneoppimisen ja konenäön teknologiat ovat saaneet enemmän rahoitusta verrattuna yrityksiin, joiden tekoälyteknologiat kohdistuvat suoraan potilashoitoon.
– Koneoppimista ja konenäköä suoraan potilashoitoon hyödyntävät yritykset saivat keskimäärin 48 prosenttia vähemmän rahoitusta verrattuna terveydenhuoltoalan muihin toimijoihin, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtava tutkija Timo Seppälä.
Suoraan potilashoidossa hyödynnettävän tekoälyn rahoittaminen koetaan sijoittajien keskuudessa kenties riskialttiimpana. Potilashoidossa hyödynnettävää tekoälyä kehittelevät yritykset ovat monesti varsin nuoria eivätkä ne ole välttämättä vakiinnuttaneet paikkaansa markkinoilla kauemmin toimineiden lääkefirmojen tavoin. Riskipääomasijoitukset ovat innovaatiotoiminnan avaintekijöitä, jolloin epätasaisesti jakautuva rahoitus saattaa estää merkittävästi suoraan potilashoitoon keskittyvien teknologioiden kehittymistä. Olisi siis syytä harkita, pitäisikö julkisen toimijan käsitellä potilaskeskeisiä tekoälyn sovelluksia erityisenä kohderyhmänään.
– Suomeen tulisi asettaa erillinen asiantuntijaryhmä suunnittelemaan tekoälyn potilashoidon ratkaisuja. Tämä olisi tärkeää teknologioiden käyttöönoton edistämisen näkökulmasta, Etlan Seppälä toteaa.
Lisätietoja: Johtava tutkija Timo Seppälä, ETLA, +358 46 851 0500, timo.seppala@etla.fi
*Suomen vastaavat luvut saatu yhteistyönä Tero Piispaselta, Turku Science Park Oy.
