Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vuoden 2025 tuloveroasteikosta, muutettavaksi tuloverolakia, verotusmenettelystä annettua lakia ja verontilityslakia sekä kumottavaksi eräät elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain säännökset.
Lausuntomme keskittyy korkeimpien marginaaliverojen muutoksiin. Ehdotettu laki vuoden 2025 tuloveroasteikosta sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Asteikon muita kuin kahta ylintä tulorajaa korotettaisiin noin 3,4 prosentilla indeksitarkistuksen vuoksi. Indeksitarkistusta ei tehtäisi asteikon kahteen ylimpään tulorajaan. Osana ansiotulovähennyksen korvaamista työtulovähennyksellä muutettaisiin asteikon kahta ylintä marginaaliveroprosenttia ja lisäksi eräät muut vero- ja maksumuutokset ovat omiaan lisäämään verotuksen progressiivisuutta.
Täysimääräisen indeksitarkistuksen tarkoituksena on pitää verotuksen taso edellisvuotta vastaavalla tasolla. Ilman tarkistusta verotus kiristyisi palkkojen ja kuluttajahintojen noustessa. Kun valtiovarainministeriön syksyn 2024 ennusteen mukainen arvio kuluttajahintaindeksin muutoksesta vuonna 2025 on 1,4 prosenttia ja ansiotasoindeksin muutoksesta 3,4 prosenttia, asteikon muutos pitää verotuksen kireyden ennallaan.
Sen sijaan ylimpien marginaaliverojen asteikon pitäminen ennallaan merkitsee verotuksen kiristämistä. Tältä osin esityksen staattiset laskelmat (s.37) päätyvät arvioon, että indeksitarkistuksen alimitoitus kahden ylimmän tuloluokan osalta kasvattaa verotuloja yhteensä noin 54 miljoonalla eurolla suhteessa siihen, että indeksitarkistus tehtäisiin täysimääräisenä kaikkiin tuloluokkiin.
Staattinen arvio kuvaa huonosti muutoksen pysyvämpiä vaikutuksia. Tosiasiassa korkeimpien marginaaliverojen kiristäminen vähentää pidemmällä aikavälillä suomalaisten panostuksia työhönsä. Verotulojen kasvu jää saamatta tai se jää hyvin vähäiseksi (tai se voi pienentyäkin). Verottajan pienikin lisätulon kerääminen joka tapauksessa aiheuttaa suuret negatiiviset vaikutukset yksityiselle taloudelle ja välilliselle verotukselle. Vaikutukset korostuvat progression samalla kasvaessa muistakin syistä.
Sekä Tanskassa että Ruotsissa on päädytty laskemaan ylimpien tuloluokkien marginaaliveroja ja Ruotsin hallitus suunnittelee edelleen marginaaliverojen laskemista — Suomea alemmalle tasolle.
Muissa pohjoismaissa näkemykset kevennysten verovaikutuksista poikkeavat merkittävästi Suomesta. Riksrevision (2023) arvio ”värnskatt”- veron poistoa, joka merkitsi viiden prosenttiyksikön alennusta suurimpien ansiotulojen verotukseen vuonna 2020. Sen arvioi oli, että veronkevennyksen tuottaman dynaamisen vaikutuksen takia verotulot lisääntyvät 20 % enemmän kuin koko alun perin arvioitu verotulojen lasku. Miao ym. (2022) arvioi puolestaan vuoden 2016 marginaaliveroasteen 3 prosenttiyksikön nostoa tulojakauman ylimpään 5 prosenttiin kuuluvien joukossa. Heidän mukaansa marginaaliveroasteiden nostaminen oli verotuloja vähentävää, ja sen sijaan niiden keventäminen 2016 tasolta olisi voinut johtaa verotulojen kasvuun.
Dynaamisista vaikutuksista on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua myös Suomessa. Se, kuinka paljon lisätuloja veronkorotuksista voidaan odottaa, riippuu monista seikoista, kuten vallitsevista marginaaliveroista, tulojakauman muodosta ja niiden synnyttämistä käyttäytymisvaikutuksista. Kuten Kotamäki ja Kirkko-Jaakkola (2022) osoittavat systemaattisessa katsausartikkelissaan, keskeistä on verotettavan tulon jousto verotuksen muuttuessa, eli kuinka paljon työtulo muuttuu verotuksen kiristyessä.
On tiedostettava, että Suomen korkeilla marginaaliveroilla jo pienet muutokset joustoarvioissa voivat kääntää veronkiristyksien vaikutukset verotuloja vähentäviksi. Tämä tulos pätee, vaikka samalla huomioitaisiin merkittäviäkin tulonmuuntovaikutuksia.
Toisaalta arvioinnin tarkkuuteen liittyy merkittäviä ongelmia. Tähän asti suomalaisiin empiirisiin tuloksiin perustuva näkemys on ollut, että joustot ja siten käyttäytymisvaikutukset ovat varsin pieniä, ja siten verotuloja voisi kertyä uudistuksesta (Matikka, 2018). On kuitenkin uskottavaa epäillä, että tutkimusasetelmat eivät ole huomioineet riittävästi eroja lyhyen aikavälin rajoitettujen ja pitkän aikavälin laajempien vaikutusten välillä. Lyhyttä aikaväliä korostavat tutkimustulokset aliarvioivat pitkän aikavälin vaikutuksia työuriin.
Kansainvälisesti on kertynyt näyttöä siitä, että verotus vaikuttaa työpaikkojen vaihdoksiin (Kleven ym., 2023). Yleisemmin makrotaloudellisempaa näkökulmaa edustavat tutkimustulokset viittaavat suurempiin vaikutuksiin (Jäntti ym., 2015). Lisäksi on viitteitä siitä, että tulojakauman yläpäässä käyttäytymisvaikutukset ovat voimakkaampia (Ericson ym., 2015) ja osaajien kova verotus vaikuttaa haitallisemmin kasvuun (mm. MacNamara ym. 2024). Myös suomalaisella aineistolla tehdyssä viimeaikaisessa tutkimuksessa on todettu, että kannustimet vaikuttavat luultua laajemmin tulojakaumassa viitaten siihen, että dynaamisia vaikutuksia on vaikea havaita kokonaan perinteisin mikroekonometrisin menetelmin (Kosonen ja Matikka, 2023).
Ericson, Flood, Islam (2015). Taxes, wages and working hours. Empirical Economics 49
Jäntti, Pirttilä, Selin (2015). Estimating labour supply elasticities based on cross-country micro data: A bridge between micro and macro estimates? Journal of Public Economics, 127
Kirkko-Jaakkola ja Kotamäki (2022). Kasvattaako ylimmän marginaaliveron kevennys verotuloja? Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2022
Kleven, Kreiner, Larsen ja Sögaard (2023). Micro vs Macro Labor Supply Elasticities: The Role of Dynamic Returns to Effort. Nber Working Papers 31 549.
Kosonen ja Matikka (2023) Discrete Labor Supply: Quasi-Experimental Evidence and Implications. FIT Working Paper 9
Macnamara, Pidkuyko, Rossi (2024) Marginal tax rates and income in the long run: Evidence from a structural estimation. Journal of Monetary Economics, 142
Matikka (2018). Elasticity of taxable income: Evidence from changes in municipal income tax rates in Finland, Scandinavian Journal of Economics 120
Miao, Selin, Söderström (2022). Earnings responses to even higher taxes. IFAU Working Paper 2022:12.
Riksrevision (2023). Förändrade inkomstskatteregler 2011–2023. Underlag till granskningsrapport
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.
+358 (09) 609 900