Hallituksen esitykseksi eduskunnalle peitellystä osingonjaosta ja irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista

Valtiovarainministeriölle aiheesta VN/2449/2022

Lausunto koskien luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle peitellystä osingonjaosta ja irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista.

1. Yleisiä näkökohtia

Esityksessä ehdotetaan uusien koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenojen vähentämiseen liittyvien korotettujen poisto-oikeuksien jatkamista vuosille 2024 ja 2025. Mainittujen hankintamenojen osalta sallittaisiin esityksen mukaan korotettu 50 % menojäännöspoisto (25 % sijaan). Korotettujen poistojen tavoitteena on investointien kasvattaminen. Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden valossa korotetut poistot ovatkin vaikuttaneet positiivisesti investointeihin. Lisäksi kohdistamalla korotettu poistooikeus uusiin investointeihin (inkrementaalisesti) parannetaan kannusteita lisäinvestointeihin, mutta vältytään tarjoamasta hyötyä joka tapauksessa tehtäville investoinneille. Näin menetys, joka syntyy yhteiskunnalle verotulojen saamisen lykkääntymisestä, jäisi merkittävästi pienemmäksi.

Esityksessä ehdotetaan myös peitellyn osingon tulevan kokonaan veronalaiseksi vuodesta 2023 alkaen. Muutoksen tavoitteena on vähentää kansainvälistä veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua kiristämällä peitellyn osingon verotusta ja vähentämällä tätä kautta voitonsiirtoa.

2. Korotetut poistot

Korotettujen poistojen investointeja kannustava keskeinen mekanismi toimii veronmaksun lykkääntymisen kautta (korkovaikutus). Huolimatta siitä, että tämä vaikutuskanava tuodaan ehdotuksessa selvästi esille, korkovaikutuksen suuruutta ei ole kuitenkaan siinä arvioitu. Myöskään investointivaikutuksia ei ole pyritty arvioimaan. Näiden jättäminen pois esityksen laskelmista herättää kysymyksen vaikutuslaskelmien luotettavuudesta.

Tutkimuskirjallisuuden valossa korotetut poistot ovat vaikuttaneet positiivisesti investointeihin ainakin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa (Ohrn 2019, Maffini ym. 2019, Määttänen 2019, Zwick ja Mahon 2017). Investointikannusteisiin ja tätä kautta investointien määrään vaikuttavia tekijöitä ovat poistoprosentin lisäksi pääoman todellinen kulumisaste, yhteisöveroaste ja korkotaso. Matala yhteisöveroaste ja tämän hetken matala korkotaso pienentävät korotettujen poistojen kautta syntyvää investointikannustetta.

Suomalaisten listaamattomien yhtiöiden osalta myös jaetun osingon verotuksen riippuvuus yhtiön nettovarallisuudesta pienentää investointikannustetta. On jopa mahdollista, että nettovarallisuuden pienenemisestä seuraisi se, että korotettua poistoa ei verotuksellisesti kannata tehdä. Kokonaisuudessaan korotettujen poistojen voidaan kuitenkin arvioida kirjallisuuden tulosten kanssa linjassa kasvattavan investointeja myös Suomessa.

Julkisen talouden vaikutusten näkökulmasta korotetuista poistoista seuraavat verotuottomenetykset eivät ole edes lyhyellä aikavälillä kovin suuret. Lisäksi uudet investoinnit kasvattavat yhteisöverotulojen ohella myös muita verotuloja tulevaisuudessa.

3. Peitellyt osingot

Peitellyn osingon osalta on vuonna 2014 katsottu, että veronalaiseksi ei katsota koko tuloa, vaan veronalaisuusprosentiksi on tuolloin valittu 75 %. Esityksestä ei käy selkeästi ilmi mitkä seikat ovat muuttuneet vuodesta 2014 siten, että silloiset perustelut valitulle 75 % olisivat muuttuneet, eikä siksi myöskään sitä millä perusteella peitellyn osingon veronalaisuusprosenttia olisi syytä muuttaa (75 % -> 100 %). Peitellyn osingon veronalaisuusprosentin muutoksen taustaksi on esityksessä tarjottu kansainväliseen veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttumista. OECD:n ja EU:n laajojen toimenpideohjelmien sekä Suomen käyttöönottamien veronvälttelyn vastaisten toimien seurauksena veronkierto- ja verosuunnittelumahdollisuudet ovat kuitenkin nykyään  pienemmät kuin vuonna 2014, jolloin 75 % veronalaisuusprosentti on valittu.

Peitellyn osingon muuttaminen kokonaan veronalaiseksi kiristää verotusta ja tätä kautta muuttaa kannusteita. Tästä syystä on vaikea ymmärtää luvun 4.2.2 (Vaikutukset verovelvollisille) perustelua, jonka mukaan peiteltyyn osinkoon liittyvällä muutoksella ei olisi suuria vaikutuksia, koska kyseessä on ”kaavamainen veronalaisuusprosentin muutos.” Esimerkiksi ansiotuloverotuksen kaksinkertaistaminenkin olisi kaavamainen muutos. Arvio siitä, kuinka peiteltyjen osinkojen muuttaminen kokonaan veronalaiseksi vaikuttaisi kannusteisiin (ja tätä kautta esimerkiksi pääomien kohdentumiseen Suomen ja muiden maiden välillä), mahdollistaisi paremmin arvioinnin siitä onko tämä ehdotettu muutos toivottu vai ei.

Kirjallisuutta:

Maffini, G., Xing, J. ja Devereux, M. P. (2019). The Impact of Investment Incentives: Evidence from UK Corporation Tax Returns, American Economic Journal: Economic Policy, 11 (3), 361–389.

Määttänen, Niku (2.12.2019). Poisto-oikeudet, investoinnit ja julkinen talous. ETLA Raportti No 96. https://pub.etla.fi/ETLA-Raportit-Reports-96.pdf

Orhn, E. (2019). The Effect of Tax Incentives on U.S. Manufacturing: Evidence from State Accelerated Depreciation Policies, Journal of Public Economics 180(C): 104084.

Zwick, E. ja Mahon, J. (2017). Tax policy and heterogeneous investment behaviour, American Economic Review 107(1), 217–248.