Yhdenmukainen vero kaikille kasvihuonekaasupäästöille ohjaisi vähentämään päästöjä mahdollisimman edullisesti, arvioidaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n selvityksessä. Muutospaineita verotukseen tuovat ilmastopolitiikan lisäksi globalisaatio, väestön ikääntyminen, tekoälyn ja robotiikan nopea kehitys sekä digitaalisen liiketoiminnan ja alustatalouden yleistyminen.
Selvityksen mukaan Suomen ei kannata yrittää jarruttaa työvoimaa korvaavien teknologioiden käyttöönottoa robottiverolla, sillä se heikentäisi suomalaisen tuotannon kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Kotimaisella robottiverolla ei voida suojata suomalaisia työntekijöitä kilpailulta ulkomaisia robotteja vastaan.
Nykyinen verojärjestelmä kykenee mukautumaan alustatalouden tuomaan kehitykseen, mutta verovalvonta kohtaa haasteita. Niitä voitaisiin ehkäistä velvoittamalla alustat luovuttamaan tietoja maksutapahtumista verottajalle.
Koska digitaaliset alustat toimivat usein maiden rajojen yli, asiaa tulisi edistää kansainvälisessä yhteistyössä ainakin EU:ssa.
Globalisaation vuoksi yhteisöveroasteiden voi olettaa jatkavan laskuaan. Laskun pysäyttäminen edellyttäisi maiden välistä verokoordinaatiota.
Yksi tapa olisi asettaa yhteisöverolle minimitaso. Vielä tehokkaampi tapa rajoittaa yhteisöverokilpailua olisi siirtyä kohdevaltioverotukseen: verotulot jaettaisiin maiden välillä sen perusteella, missä yritysten tuotteet kulutetaan. Suomen kannattaa suhtautua avoimesti tähän keskusteluun EU:ssa ja talousjärjestö OECD:ssä, selvityksessä arvioidaan.
Suomalaisten maastamuutto ei ole viime vuosikymmeninä merkittävästi kiihtynyt. Kohdemaan valinnalla ei ole havaittavissa selkeää yhteyttä verotukseen tai koulutuksen tuottoon.
Kansainvälinen muuttoliike ei anna erityistä syytä yleisen tuloverotuksen muuttamiselle. Nykyinen ulkomaisten avainhenkilöiden erityisverokohtelu sen sijaan on hyvin perusteltu.
Verotuksen tulisi olla tärkeä osa ilmastopolitiikka ainakin EU:n päästökaupan ulkopuolisella taakanjakosektorilla, johon kuuluvat muun muassa kotimaan liikenne, maatalous ja rakennusten erillislämmitys. Mahdollisimman yhdenmukainen vero kaikille kasvihuonekaasupäästöille ohjaisi vähentämään päästöjä siellä, missä se on edullisinta.
Kasvihuonekaasupäästöjen verotusta tulisi kiristää aloittaen kevyimmin verotetuista fossiilisten polttoaineiden päästöistä.
Ilmastopolitiikkaan liittyvät päästöverot eivät ratkaise ikääntymisen aiheuttamaa kestävyysvajetta. Ilmastopolitiikan tavoitteiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjen tulee pienentyä nopeasti. Samalla myös päästöverojen tuotto supistuu.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).
Verotuksen muutospaineet ja tulevaisuus – raportti (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 35/2019).
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Niku Määttänen, Etla, p. 041 545 6721, niku.maattanen@etla.fi.
Johtava tutkija Seppo Kari, VATT, p. 0295 519 419, seppo.kari@vatt.fi.
Tutkimusprofessori Kaisa Kotakorpi, VATT, p. 0295 519 422, kaisa.kotakorpi@vatt.fi.
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.
+358 (09) 609 900