Joka viides suomalaisyritys ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen, mutta yritysten kasvu suurempaan kokoluokkaan on siitä huolimatta harvinaista. Raskaaksi koettu sääntely ja hallinnolliset velvollisuudet ovat yleisimmin koettuja kasvun esteitä yrityksen koosta riippumatta. Lisäksi kasvun esteinä korostuvat suurissa yrityksissä kilpailijoita raskaampi kustannustaso ja pienissä yrityksissä halu välttää velkaantumista. Sääntelyn keventäminen saattaisi tuoda hyötyjä kaikille yrityksille kokoluokasta riippumatta, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.
Yritysten kasvu on keskeisessä asemassa Suomen talouden ja työllisyyden kehityksen kannalta. Kasvavat yritykset tuovat markkinoille uusia tuotteita ja palveluita, lisäävät kilpailukykyä sekä luovat uusia työpaikkoja. Kuitenkin Suomen talouskasvun ja viennin perustan on todettu olevan verrokkimaihin nähden kapea, mikä korostaa uudistumiskykyisten ja innovatiivisten yritysten roolia talouden resilienssin kannalta.
Työ- ja elinkeinoministeriölle tehdyssä tutkimuksessa Mikä jarruttaa suomalaisten yritysten kasvua? (Etla Raportti 160) tarkastellaan suomalaisten yritysten kasvun esteitä.
Lähes 80 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä kertoi haluavansa kasvaa vähintään mahdollisuuksiensa mukaan, vaikka kasvuhalukkuudella on eroja eri kokoluokkien ja omistusmuotojen välillä. Voimakkaimmin kasvuhakuisia ovat Mittelstand- ja suuryritykset, kun taas vähiten kasvuhakuisuutta on 10–49 henkilöä työllistävien yritysten joukossa.
Kasvuhalukkuudesta huolimatta yritysten kasvu suurempaan kokoluokkaan on verrattain harvinaista ja kasvun sijaan yleisempää on siirtyä pienempään kokoluokkaan.
Tuoreen tutkimuksen mukaan raskaaksi koettu sääntely ja hallinnolliset velvollisuudet ovat yleisimmin koettuja kasvun esteitä yrityksen koosta riippumatta. Lisäksi suurissa yrityksissä ja Mittelstand-yrityksissä raportoidaan useammin kasvun esteitä kilpailijoita korkeamman kustannustason takia. Sen sijaan pienissä yrityksissä erityisesti halu välttää velkaantumista koetaan kasvun esteenä. Lisäksi pienissä yrityksissä kasvuhaasteina koetaan suuria yrityksiä yleisimmin osaavan työvoiman sekä julkisen rahoituksen heikko saatavuus.
— Kasvun esteet eivät kohdistu kaikkiin yrityksiin samalla tavalla, vaan niiden vaikutus vaihtelee yrityksen koon, omistajuuden ja kasvuhakuisuuden mukaan. Pienet yritykset kohtaavat useammin rahoituksen ja kapasiteetin rajoitteita, kun taas suuremmat yritykset painivat rakennus- ja viranomaislupien saatavuuden kanssa. Kasvupotentiaalia tunnistetaan kuitenkin erityisesti keskisuurissa yrityksissä ja Mittelstand-yrityksissä, toteaa Etlalle raportin laatinut tohtoriopiskelija Annu Laurikka.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa pohditaan myös keinoja, joilla kasvun esteitä voitaisiin poistaa tai lieventää. Suoria esteitä, kuten rahoituksen saatavuutta, sääntelyn monimutkaisuutta ja markkinoille pääsyn haasteita voidaan lieventää vaikkapa sujuvoittamalla sääntelyä ja keventämällä hallinnollisia velvoitteita. Sen sijaan epäsuorat esteet, kuten työmarkkinoiden rakenteelliset haasteet tai kilpailun esteet, vaativat pidemmän aikavälin politiikkatoimia, jolloin niiden vaikutukset näkyvät hitaammin.
— Poistamalla ylimääräisiä kasvun esteitä on mahdollista vahvistaa paitsi elinkeinoelämän monipuolisuutta, myös Suomen asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Tulosten perusteella sääntelyn keventäminen on ainoa toimenpide, joka saattaisi tuoda hyötyjä kaikille yrityksille kokoluokasta riippumatta, Annu Laurikka kertoo.
Vaikka raskas sääntely on yleisesti koettu este, tutkimuksessa muistutetaan, että sen tarkoitus on myös turvata kilpailua, ympäristöä ja työntekijöitä. Sääntelyn vähentäminen voi tietyissä tapauksissa lisätä kasvumahdollisuuksia, mutta sen heikentäminen liian laajasti voi toisaalta johtaa muihin ongelmiin, kuten markkinahäiriöihin tai yritystoiminnan epävakauteen.
Annu Laurikka (2025): Mikä jarruttaa suomalaisten yritysten kasvua? (Etla Raportti 160)
Tutkija Annu Laurikka, p. 044 083 8898, annu.laurikka@etla.fi
