Maailmantalous supistuu tänä vuonna vauhdilla, jollaista viimeksi kirjattiin tilastoihin vuonna 1945. Myös Suomen talous supistuu koronaviruspandemian takia, mutta muuta euroaluetta selvästi vähemmän. Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon pienenevän tänä vuonna 4,5 prosenttia ja elpyvän jälleen ensi vuonna runsaan kolmen prosentin kasvuun. Suurimmat riskit Etlan ennusteessa liittyvät koronaviruspandemian kiihtymiseen uudelleen Euroopassa, mikä voi johtaa uusiin talouden sulkutoimiin, kuten tapahtui keväällä.
Etlan ennuste tiivistettynä:
Maailmantalous supistuu tänä vuonna enemmän kuin kertaakaan 75 viime vuoden aikana covid-19-pandemian seurauksena. Markkinoilla nähtiin ensin paniikki osakemarkkinoiden syöksyn ja luottomarkkinoiden kiristymisen muodossa, mutta tilanne saatiin kevään aikana rauhoitettua kehittyneiden talouksien voimakkaalla raha- ja finanssipoliittisella elvytyksellä. Etla odottaa Yhdysvaltojen talouden supistuvan tänä vuonna 6,3 prosenttia. Maan bkt putosi yli 9 prosenttia huhti-kesäkuussa edellisestä neljänneksestä, mutta on alkanut sittemmin jo elpyä. Ensi vuodelle ennustamme Yhdysvaltoihin 4,8 prosentin kasvua.
Euroalueen bkt:n Etla ennustaa supistuvan 7,6 prosenttia tänä vuonna mutta kasvavan 5,5 prosenttia vuonna 2021. Pahiten koronakriisistä ovat kärsineet Etelä-Euroopan maat, joille turismi on tärkeä elinkeino. Kiinan talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna yhden prosentin alkuvuoden rajun supistumisen jälkeen. Ensi vuonna odotamme kasvun Kiinassa kiihtyvän 8 prosenttiin. Maailman kokonaistuotannon odotetaan tänä vuonna laskevan 4,4 prosenttia. Viimeksi maailmantalous supistui yhtä voimakkaasti vuonna 1945. Talouskasvun ennustetaan nopeutuvan ensi vuonna 5,4 prosenttiin.
Suomen talous selvisi käytettävissä olevien tietojen perusteella keväästä verraten pienin vaurioin. Talous supistui koronakriisin hankalimmassa vaiheessa huhti-kesäkuussa 4,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 6,4 prosenttia vuoden takaisesta. Euroalueen vastaavat luvut olivat noin 12 ja 15 prosenttia.
Yksityinen kulutus supistui Suomessa rajusti, liki 11 prosenttia vuoden takaisesta. Vienti väheni toisella neljänneksellä 12 prosenttia ja tuonti 12,7 prosenttia vuoden takaisesta. Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon supistuvan 4,5 prosenttia tänä vuonna. Kasvulukua on siten nostettu 3,5 prosenttiyksikköä toukokuun ennustepäivityksestä.
– Nostimme kasvulukua, koska epidemia on pysynyt Suomessa odotettua paremmin hallussa. Myös kansainvälinen kysyntä on elpymässä keväällä odotettua nopeammin. Juhlan aiheita on kuitenkin niukasti, sillä Suomen jälkisyklinen talous on kohtaamassa vaikean syksyn ja talven. Teollisuudella on edessään sopeutuminen heikentyneeseen kansainväliseen taloustilanteeseen, toteaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.
Sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä leikkaavat Suomen bkt:n kasvua tänä vuonna. Ensi vuoden talouskasvuksi Etla ennustaa 3,2 prosenttia. Kasvua lisää ensi vuonna ennen kaikkea yksityinen kulutus, joka laskee 5,4 prosenttia tänä vuonna mutta elpyy ensi vuonna 4 prosenttia. Investoinnit supistuvat tänä vuonna 3,4 prosenttia mutta kasvavat hieman ensi vuonna. Vuonna 2022 odotamme Suomen bkt:n kasvavan 1,9 prosenttia.
Etla arvioi viennin määrän supistuvan tänä vuonna 11,9 prosenttia. Tavaroiden vienti laskee 8,3 prosenttia mutta palvelujen vienti liki 19 prosenttia. Palveluviennin heikkoutta selittää ulkomaisten turistien vierailujen hiipuminen lähelle nollaa keväästä lähtien. Samoin kuljetuspalvelut supistuvat rajusti tänä vuonna. Suomen telakkateollisuudelle koronapandemia on kova takaisku. Risteilymatkojen kysyntä maailmalla on lopahtanut ja siksi on epäselvää, toimitetaanko kaikki tilauskannassa olevat isot risteilijät alkuperäisen aikataulun mukaisesti vai ei.
Ensi vuonna viennin määrän ennustetaan elpyvän 5,5 prosenttia, kun kansainvälinen talous ja maailmankauppa elpyvät. Palveluiden viennin ennustetaan kasvavan 8,6 prosentin vauhtia. Vientimenestyksen jatkuminen edellyttää, että ansioiden nousu, tuottavuuskehitys huomioiden, ei ylitä kilpailijamaiden ansioiden kasvuvauhtia merkittävästi lähivuosina. Etla arvioi Suomen hintakilpailukyvyn pysyvän lähes ennallaan vuosina 2020–2021, mutta arvioon sisältyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.
Työllisten määrän ennustetaan laskevan tänä vuonna selvästi, noin 57 000 henkilöllä. Julkisen sektorin työpaikat kuitenkin lisääntyvät. Koska työvoiman odotetaan samalla vähenevän noin 20 000 henkilöllä, työttömyysaste nousee maltillisesti, 8,1 prosenttiin. Samalla työllisyysaste laskee tänä vuonna keskimäärin 71,2 prosenttiin. Ensi vuonna työllisyys kääntyy hitaaseen kasvuun ja työllisyysasteen odotetaan paranevan 71,7 prosenttiin.
– Etla ennustaa, että työllisyysaste nousee vuoteen 2023 mennessä 72,7 prosenttiin. Marinin hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoite on siis jäämässä näillä näkymin toteutumatta, ellei tehdä uusia, hyvin merkittäviä työllisyystoimia. Isoja kysymyksiä liittyykin nyt siihen, pystyykö istuva hallitus työllisyysastetta nostaviin politiikkatoimiin eli ottamaan sen työllisyysloikan, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Julkisen talouden budjettivaje syvenee rajusti ennustejaksolla. Kuluvan vuoden julkisen sektorin budjettialijäämäksi Etla ennustaa 7,8 prosenttia bkt:sta ja ensi vuoden vajeeksi yhä 5 prosenttia bkt:sta. Julkistalouden tasapaino heikkenee paitsi bkt:n supistumisen, myös harkinnanvaraisten menolisäysten takia. Koronakriisiä selättämään suunnitellut julkiset tuet lisäävät kuluvan vuoden alijäämää merkittävästi.
Suurin riski Etlan ennusteen toteutumiselle liittyy siihen, että koronaviruspandemia kiihtyisi uudelleen hallitsemattomasti Euroopassa ja johtaisi jälleen laajoihin talouden sulkutoimiin. Lisäksi Yhdysvalloissa mitattu talouspolitiikan epävarmuus on tällä hetkellä suurempaa kuin kertaakaan vuoden 1985 jälkeen. Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota saattaa myös kiihtyä ensi vuonna uudestaan, mikäli Trump valitaan jatkokaudelle. Euroopassa riskejä lisää myös sopimukseton brexit, jonka toteutuminen ensi vuoden alussa on jokseenkin todennäköistä.
Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset tullit ovat nousseet merkittävästi vuodesta 2018 lähtien ja korotukset näyttävät jäävän hyväksi aikaa voimaan. Yhdysvaltojen Kiinan tuontiin soveltama keskimääräinen tullitaso on noussut vuoden 2018 alun kolmesta prosentista yli 19 prosenttiin tämän vuoden maaliskuuhun mennessä. Kiinan Yhdysvaltojen tuontiin soveltamat tullit ovat puolestaan nousseet keskimäärin 8 prosentista yli 20 prosenttiin. Tämäkin vähentää maailmantalouden kasvupotentiaalia ennustejaksolla.
Suhdanne-julkaisun verkkoversio on luettavissa 14.9. alkaen osoitteessa www.suhdanne.fi. Verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata omalle koneelleen, samoin Suhdanne-julkaisun tekstit pdf-tiedostoina. Suhdanne-ennusteen ohella julkaisu sisältää artikkeleita ajankohtaisista aiheista: Ville Kaitila kirjoittaa Suomen CO2-päästöistä vuosina 2019–2024 ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisesta ja Aleksi Avela taloudellisen epävarmuuden arvioimisesta suomalaisesta uutisdatasta koneoppivalla mallilla.
Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmuksen diat Suhdanteen 2/2020 julkistuswebinaarista 14.9.2020.
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.
+358 (09) 609 900