Etla alensi jälleen kasvulukuja: ensi vuonna hiljenee ja julkistalouden tasapaino heikkenee

Suomen talouskasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna selvästi. Laivatoimitusten ansiosta vienti vetää vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna hidastuva kasvu on hyvin riippuvaista kotimaisesta kysynnästä. Etlan tänään julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 0,9 prosenttia. Julkistalouden tasapaino heikkenee paitsi hidastuvan kasvun, myös hallituksen menolisäysten takia. Etla arvioi Suomen talouden ajautuvan tekniseen taantumaan tänä vuonna 18 prosentin todennäköisyydellä ja ensi vuoden loppuun mennessä 48 prosentin todennäköisyydellä.

Etlan ennuste tiivistettynä:

  • Suomen talouskasvu hidastuu selvästi. Kokonaistuotanto kasvaa 1,1 prosenttia tänä vuonna ja 0,9 prosenttia ensi vuonna. Vuonna 2021 bkt kasvaa 1,1 prosenttia.
  • Heikkenevä talouskasvu on seurausta ennen kaikkea euroalueen ja maailmantalouden kasvun hiipumisesta.
  • Hidastuva talouskasvu on ensi vuonna hyvin riippuvaista kotimaisesta kysynnästä.
  • Suomen vienti saa tänä vuonna vielä tukea suurista laivatoimituksista ja kasvaa 3,8 prosenttia. Ensi vuonna vienti kasvaa 1,3 prosenttia.
  • Yksityinen kulutus kasvaa 0,7 prosenttia tänä vuonna ja 1,1 prosenttia ensi vuonna.
  • Investointien kasvu hidastuu tänä vuonna muun muassa asuinrakentamisen kasvun pysähtyessä.
  • Työttömyysaste laskee vielä tänä vuonna, mikä on seurausta viime vuoden lopun erinomaisesta kehityksestä työmarkkinoilla. Kuluvan vuoden työttömyysaste on 6,5 prosenttia, ensi vuonna keskimäärin 6,3 prosenttia.
  • Julkistalouden tasapaino heikkenee hidastuvan bkt:n kasvun, mutta erityisesti hallituksen menolisäysten takia. Kuluvan vuoden julkistalouden alijäämäksi ennustamme 0,9 prosenttia bkt:sta. Vuosina 2020 ja 2021 alijäämä nousee 1,4 prosenttiin bkt:sta. Myös julkistalouden rakenteellinen tasapaino heikkenee selvästi.
  • Riski finanssipolitiikan sääntöjen rikkomisesta vuoden 2020 osalta on merkittävä.
  • Arvioimme Suomen talouden ajautuvan tekniseen taantumaan tänä vuonna 18 prosentin todennäköisyydellä ja ensi vuoden loppuun mennessä 48 prosentin todennäköisyydellä.

Riski ennustettua huonommasta kehityksestä merkittävä

Maailmantalouden kasvu hidastuu. USA:n talous pysyy vielä tänä vuonna kohtalaisessa 2,2 prosentin kasvuvauhdissa, mutta ensi vuonna kasvu on 1,6 prosenttia.

Myös EU- sekä euroalueella kasvu hidastuu selvästi: bkt:n ennustetaan kasvavan 1 prosenttia tänä vuonna ja 0,9 prosenttia vuonna 2020. Etla on alentanut euroalueen ennustettaan keväästä, sillä Saksan talous on todennäköisesti ajautumassa taantumaan kuluvalla neljänneksellä. Myös Britannia kärsii kaoottisen EU-eroprosessin epävarmuudesta.

– Jos sopimukseton brexit toteutuu, euroalueen kasvu hidastuu pari prosenttiyksikön kymmenystä enemmän kuin perusennusteessamme, huomauttaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Riski ennustettua huonommasta kehityksestä on nyt merkittävä. USA-Kiina-kauppasota on laajenemassa edelleen, lisäksi kauppasota saattaa kiihtyä uudelleen myös Yhdysvaltojen ja EU:n välillä. Yhdysvaltojen Kiinan tuontiin soveltama keskimääräinen tullitaso on noussut viime vuoden noin kolmesta prosentista peräti 21 prosenttiin kuluvana vuonna, samalla Kiinan Yhdysvaltojen tuonnin tullit puolestaan ovat nousseet keskimäärin 8 prosentista (v. 2018 alussa) liki 26 prosenttiin 2019 syyskuussa.

Alensimme jälleen Suomen kasvuennustetta

Suomen bkt:n kasvu hidastuu tuntuvasti. Viime vuonna kasvua kertyi tilinpidon tarkistettujen tietojen mukaan 1,7 prosenttia eli bkt:n kasvua tarkistettiin jopa 0,6 prosenttiyksikköä alaspäin. Myös Etla on alentanut kuluvan vuoden kasvulukua 0,3 prosenttiyksiköllä viime maaliskuusta. Ennustamme nyt kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 0,9 prosenttia.

Nettoviennin odotetaan tukevan kasvua vielä tänä vuonna, mutta ensi vuodesta lähtien kasvu on kotimaisen kysynnän varassa. Kuluvana vuonna viennin määrä kasvaa 3,8 prosenttia: tavaroiden vienti 3,5 prosenttia ja palvelujen 5 prosenttia. Tavaraviennin kasvua tukee kaksi tälle vuodelle ajoittuvaa merkittävän kokoista risteilijää. Ensi vuonna viennin määrän ennustetaan kasvavan 1,3 prosenttia eli selvästi kuluvaa vuotta hitaammin.

Investoinnit kasvavat tänä vuonna 1,4 prosenttia ja ensi vuonna 0,8 prosenttia. Kasvua hidastaa yksityisten investointien hiipuminen sekä asuinrakentaminen, jossa on ennusteen mukaan nollakasvua tälle vuodelle.

– Investointiasteessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia ennustejaksolla ilman uusia merkittäviä talouspolitiikkatoimia, arvioi Etlan Markku Lehmus.

Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 0,7 ja ensi vuonna 1,1 prosenttia. Kuluttajahinnat puolestaan nousevat tänä vuonna prosentin ja ensi vuonna 1,1 prosenttia. 

Työllisyystavoite tuskin toteutuu ja alijäämä syvenee

Viime vuonna työllisyyden kasvu oli huomattavasti odotuksia nopeampaa. Tänä vuonna ennustamme työllisten määrän kasvavan noin 21 000 henkilöllä, lähinnä viime vuoden lopun hyvän kehityksen ansiosta. Työttömyysaste putoaa 6,5 prosenttiin ja työllisyysaste nousee keskimäärin 72,4 prosenttiin. Ensi vuonna työllisyyden kasvun ennustetaan lähes pysähtyvän, mutta työttömyysaste kuitenkin laskee työvoiman pienen supistumisen myötä 6,3 prosenttiin. Työllisyysaste paranee ensi vuonna 72,7 prosenttiin.

– Ennustamme, että työllisyysaste nousee vuoteen 2023 mennessä 73 prosenttiin eli Rinteen hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite jää toteutumatta, ellei uusia merkittäviä työllisyystoimia tehdä, toteaa Etlan Markku Lehmus.

Julkisen talouden budjettivaje syvenee ennustejaksolla. Kuluvan vuoden julkisen sektorin budjettialijäämäksi ennustetaan 0,9 prosenttia bkt:stä ja ensi vuonna 1,4 prosenttia bkt:stä. Julkistalouden tasapaino heikkenee hidastuvan bkt:n kasvun, mutta erityisesti uuden hallituksen menolisäysten takia.

Riski rikkoa EU-sääntöjä

Etlan odotukset julkisen velan bkt-suhteen kehityksestä ovat synkentyneet selvästi maaliskuusta ja riski finanssipolitiikan sääntöjen rikkomisesta on nyt merkittävä. Suhdannevaihtelusta ja kertaeristä puhdistettu julkisen talouden alijäämä on arviomme mukaan tänä vuonna 1,2 prosenttia bkt:stä. Sääntöjen mukaan tämä rakenteellinen alijäämä saisi olla korkeintaan 0,5 prosenttia.

– Suomi rikkoo EU:n julkisen talouden sääntöjä, ellei työllisyyttä saada kasvatettua tavoitteen mukaisesti. Hallituksella pitäisi vähintäänkin olla suunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi, mutta ainakaan vielä sellaista ei ole, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Kangasharju muistuttaa myös, että Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan nettomääräisten julkisten menojen nimellinen kasvu ensi vuonna saisi olla enintään 2,6 prosenttia. Etlan ennusteesta laskettava perusmenojen nimellinen kasvuvauhti on kuitenkin 3,8 prosenttia. 

Miten todennäköinen on taantuma?

Uutuutena Suhdanne-julkaisussa on mukana myös laskelma taantuman todennäköisyydestä Suomen taloudessa. Ekonometristen mallien avulla voidaan muodostaa arvioita ennusteisiin liittyvästä epävarmuudesta sekä muodostaa myös todennäköisyysarvioita erilaisille tapahtumille. Simuloitujen ennustejakaumien avulla tehdyn laskelman mukaan teknisen taantuman todennäköisyys Suomessa on loppuvuonna noin 18 prosenttia ja ensi vuoden loppuun mennessä 48 prosenttia.

Suhdanne 2/2019

Lisätietoja:

Ennustepäällikkö Markku Lehmus, ETLA, p.044-549 8455, markku.lehmus@etla.fi

Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA, p.050-583 8573, aki.kangasharju@etla.fi

Suhdanne-julkaisun verkkoversio on luettavissa 16.9. alkaen osoitteessa www.suhdanne.fi. Verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata omalle koneelleen, samoin Suhdanne-julkaisun tekstit pdf-tiedostoina. Suhdanne-ennusteen ohella julkaisu sisältää artikkeleita ajankohtaisista aiheista: Paolo Fornaro kirjoittaa kuorma-autoliikennedatan käytöstä talouden nykyhetken ennustamisessa ja Krista Riukula liikennehankkeiden työmarkkinavaikutuksista.

 

 

Markku Lehmus, Aki Kangasharju, Paolo Fornaro ja Krista Riukula, Etla.